Kun hämärä valtaa kadut

Escape to the stars ☆

2010-09-01T16:34:00.005+03:00

Lumikarhu jatkaa matkaa.

Tämä blogi kuoli (todellakin),

mutta tähtiin voi aina paeta.

☆ ☆ ☆

Kun lakit päähän vedettiin, kaikesta kaikki tiedettiin

2010-05-25T13:42:00.004+03:00

Parin viikon takaisia pallokala-terveisiä!

Tässä vaiheessa oon valvonut jotain yli vuorokauden (yhteensä tuli valvottua yli 30 tuntia), mutta en taida edes näyttää kauhea kuolleelle. : D Oltiin juhlimassa parin kaverin yhteissynttäreitä ja saatiin paljon eeppisiä kuvia - niin eeppisiä, että niitä ei voi edes kaikille näyttää. : D

Täytyy kyllä päivitellä, miten nopeasti kolme vuotta on mennyt. Varsinkin tämä viimeinen vuosi vain suhisi ja huristeli kahtasataa ohi - minä valmistun parin päivän päästä! Mitä ihmettä? Justhan minä olin yläasteella ja nyt jo valmistun ja saan yo-lakin. Tosin sitä hattua ei ole vielä ostettu, mutta jos huomenna viimein saisi niin paljon aikaiseksi. Suurinpiirtein kaikki muu asusta onkin jo koossa (ehkä ihan hyvä, jos valmistujaiset tosiaan on perjantaina...). Ekku tulee torstaina tänne ja se saa koittaa laittaa miun hiukset. Äiti tulee sitten vasta perjantaiaamuna, kun mennään juhlaan yhdessä.

Sitten siitä viikon päästä (5.6) on yo-juhla, jolloin ollaan ensin täällä koulun juhlassa ja sitten lähden porukoille missä pidetään juhlatjuhlat. Muutamia vieraitakin jopa tulee, mutta ne ovat pienet juhlat med muutamia sukulaisia ja kavereita. Illaksi sitten taas karkaan sieltä takaisin tänne juhlimaan lukiokavereiden kanssa sitä hattua. 8)

Miun kalenteri on huutanut tuskasta koko tämän vuoden, sitä, kuinka täysi se on ja nyt - mitä ihmettä - minulla ei ole oikein mitään tekemistä. Okei, oishan tuossa pääsykokeet tulossa, mutta ajattelin, että ne voisi melkein skipata, kun en pääse sinne kuitenkaan. (Hyvällä asenteella mennään.) Mutta katsoo sitä sitten lähempänä! Koulussakaan ei ole enää muuta tekemistä, kuin olla paikalla, jotta ei tule poissaoloja ja siinä se. Hassua. : D

Koneella oleminen on kyllä tässä kevään mittaan vähentynyt ihan kamalasti. Minulla on kauheasti kaikkea muuta tekemistä ollut koulun kanssa ja muuten vain hyppinyt kavereiden kanssa jossakin pitkin poikin kaupunkia. Viimekin viikolla pelattiin kolmena päivänä rantalentopalloa (josta seurauksena miulla on käsivarsissa mustelmia) eli yhteensä joku yhdeksän tuntia. Sitten tarkoitus oli pelata myös sunnuntaina koripalloa, mutta kuinkas ollakaan, juuri kun pääsimme aloittamaan pelin alkoi sataa kaatamalla. : D Muutenkin on tullut urheilun merkeissä ja muutenkin hengailtua kavereiden kanssa tässä, ja olen ollut jo ihan lomalla.

Tänään on ollut pitkästä aikaa oikein rento päivä, kun en ollut koulussa. Piti mennä iltapäiväksi, mutta sitten ro-tunti olikin peruttu ja tsalala, turhaan minä sitten enää sen jälkeen yhdeksi tunniksi menen (aamullakin oli vain jotain tosi turhaa). Sitä paitsi voisin olla vaikka koko viikon poissa, ja silti saisin kursseista vasta ensimmäiset poissaolot. Hähä! Kannattiko olla aktiivinen koko jakson? 8) Enää keskiviikko ja torstai koulua, apua ja wohoo! : D

Nyt voisin melkein mennä siivoamaan (en ole ehtinyt tai jaksanut siivota pitkään aikaan, joten siinäkin suhteessa tämä vapaapäivä oli hyväksi) ja sitten harkita, jos saisi luettua hieman lisää siihen pääsykokeeseen...

Cya!

Hyvää kesää kaikille. ♥

Tästä kesä voi alkaa, nosta tanssija jalkaa!

2010-04-26T17:43:00.003+03:00

Kesä on täällä!

Ainakin hetkellisesti, ulkona on ihan mahtava sää ja minä rakastan elämää. ♥

Käytiin äsken kavereiden kanssa syömässä jäätelöt, kun minä tulin koulusta. Istuttiin tyttöjen kanssa sellaisissa portaissa, mihin ei juurikaan tuullut, syötiin jäätelöä ja juteltiin. Loistavaa oli myös nähdä Tuulia pitkästä aikaa, se kun otti ja muutti pois. Myös pojat soittivat missä ollaan ja tulivat moikkaamaan, sitten näin myös koulusta kavereita ja ihan mahtavaa! Soitin Sannalle tosi randomisti, että lähteekö se jäätelölle ja loppupeleissä kaikki olivat mukana. ♥

Minulla on sellainen oikea maailman valloitus -olo tällä hetkellä. Voisin lentää!

Kesä = aurinko + kaverit + jäätelö.

Keskiviikkona on suunnitelmana mennä Tuulille samalla porukalla (plus vielä muutama, meitä on tosi monta, silllä tuossakin meitä oli parhaimmillaan kai seitsemän) syömään kaalikeittoa ja munkkeja. Sen enempää en siitä suunnitelmasta tiedä, näkee sitten.

Vappuna mennään kaupungin rantaan juomaan skumppaa kuulemma. Minä jo kehitin, mitä voisin juoda, jos vain on rahaa. Ananasviiniä ja siihen mansikoita! Se olisi ihanan värikäs juoma. Vappenin kunniaksi! Tosin vappuna ei kai ole kovinkaan lämmin ja saattaa jopa sataa, ainakin on luvattu pilvistä. Tulisipa tällainen mahtava aurinkoinen t-paita keli, ei tarvitsisi olla huppari päällä.

Kaiken lisäksi sain kouluun opinnäytetyön valmiiksi, enää on pari tehtävää tekemättä, joiden palautuspäiväkään ei tosin ole vielä. Jo opinnäytetyön valmistumisen jälkeen fiilis on ihanan vapaa - ei ole mitään tekemistä - joten mitähän se on, kun saan nuo pari tehtävää palautettua.

Elämä on ihanaa ja minä rakastan tätä fiilistä!

Cya!!

Meidän piti muuttaa maailmaa

2010-03-01T18:49:00.006+02:00

Abi numero 183 on tällä hetkellä ihan tyytyväinen!

Kävin hakemassa äikän tekstitaidon ja englannin kuunteluiden alustavat yo-tulokset, ja yllätyin molempien kohdalla positiivisesti, vaikka kumpikaan ei mennyt ihan hirmu hyvin. Ehkä minusta hyvällä tuurilla tuleekin ylioppilas vielä tänä keväänä! Ainakin tästä on hyvä lähteä pyrkimään sitä kohti.

Tekstitaidosta sain kaikista tehtävistä kolme pistettä, joka on miulle aika normitulos. Harmi vain, että tekstitaidon kertauskurssilla sain neljääkin pistettä, mutta prelissä ja yo-kokeessa vain kolmea. Mutta olen tyytyväinen! Koska en tajua yleensä mitään niistä aineistoista tai sitä, mitä niihin pitäisi kirjoittaa. :--D Tai sitten opettajat eivät ole ymmärtäneet minun näkökantojani asioihin (väärää tulkintaa muka! XD).

Nyt jos saisin esseekokeesta sen 35 pistettä, niin äikän M ois ihan mahdollinen! Kuitenkin normaalistikin kirjoitan sellaisia keskitason 30 pisteen esseitä, niin ehkä saisin puristettua jostain sen viisi pistettä lisää. Vaikka sitten suhteellisen hyvästä kieliopista ja oikeinkirjoituksesta, vaikkeivat ajatukset olisikaan tarpeeksi syvällisiä, aikuisia ja kypsiä.

Enkun kuuntelu meni taas totutun huonosti, mutta paremmin kuin huonoimmillaan! Mikäli oikein muistan ne pisteet (ehdin jo kadottaa sen lappusen...) niin yhteispistemäärä oli 34/90 pistettä! Wohoo. Ja kuuntelut on minulle tosi hankalia, parhaimmillaan oikeasti olen saanut kurssien kuunteluista jotain... kahtatoista pistettä. XD Kaikilta tulee tosi epäuskoisia katseita kun kerron tuosta. Minkäs mahtaa, kun ei ole edes tuuria veikata oikein. :---D

Mutta se meinaa sitä, että läpi pääsemiseen tarvitsen vain sellaiset ... sata pistettä. 95 ehkä. Helppo juttu! Not. Mutta jos saisin aineesta jo viitisenkymmentä (se ois suurinpiirtein normaali, ehkä, jos saan about 60 pistettä kotona sanakirjan kanssa), niin pitäisi enää puolet taikoa niistä luetun ymmärtämisistä etc... Toivotaan, että menee läpi, sillä enkku on minulle ihan tosi vaikeaa. Pitäisi vain keksiä jokin tosi kätevä tapa oppia enkkua kahdessa viikossa. Tänään yritin lukea ensimmäistä kurssikirjaa, niin enkö vain huomannut parin tunnin päästä, että oon nukahtanut. XD Feil.

Tänään olikin sitten äikän tentti lukiolla, käytiin vain kielioppia joku reipas kaksi tuntia läpi ja päästiin sitten pois. Alunperin tarkoitus oli olla siellä 9.15 - 12.15, mutta tosiaan päästiin jo aikaisemmin lähtemään. Huomenna olen amiskalla koulussa, tosin meillä on koulua vain 12.15 asti, koska iltapäivä tunteja ei ole - ja arvatkaas vain lähteekö ensimmäinen bussi sieltä korvesta pois vasta kolmelta? Kyllä.

Keskiviikkona on taas tentti lukiolla, matikkaa tällä kertaa. Torstaina taas amiskalla koulua, tällä kertaa koko päivä, eli neljään asti. Perjantaina taas kolmen tunnin enkun tentti lukiolla. Hurjaa tämä minun koulunkäynti!

Ensi viikkokin on sitten viimeinkin se hiihtoloma! Sitä odotellessa.

Tosin nuo haut alkoivat tänään, ja ei kerrassaan mitään paineita sen suhteen minne hakisi... Vissiin. Mutta on minulla aikaa miettiä vielä hetki. : D

Hyvä, kun pikkusiskolla on samaan aikaan haut (toiselle asteelle vain) niin ollaan kerrankin molemmat samassa tilanteessa. Se aikoo myös kannattaa kaksoistutkintoa! Mahtavaa, en jää ainoaksi. Vielä pikkuveli aivopestään siihen niin hahaa. XD

Sitten bilistä vanhojen hyvien aikojen kunniaksi -->

Cya !!

Tänään on bileet, kaikki sileeks

2010-02-28T11:03:00.015+02:00

Penkkaripostaus!

Kuvassa Mahislaisten lakana ja meidän rekka!

Minua ei näy, ko hypin toisella puolella tuolla hetkellä. : D

Eli, penkkareistahan on nyt about viikko, joten olisi kai aika selittää niistä vähän jotakin; ainakin heittää pari kuvaa sekaan. : D Ne oli ihan järkyttävän hauskat jatkoineen ja jatkojen jatkoineen!

Lähdin siis kotoa vailla yhdeksän torstaiaamuna, kun vartin yli alkoi abi-show, jota piti olla seuraamassa. Se kesti noin tunnin ja ohjelmana oli muun muassa köyden vetoa abit vastaan muu maailma, juontajien surkeita vitsejä (Millaiset on Mikki Hiiri -penkkarit? - Aamulla löytää itsensä puku päällä, käsissä valkoiset hanskat ja korvat palloiksi turvoinneina. [Viimeinen osa muuten piti paikkaansa... XD]), tietokisa luokkien kesken etc. Meidän Mahis-luokka oli vähän altavastaajana tietokisassa, koska ei tunnettu kaikkia opettajia esimerkiksi, koska ollaan lukiolla vähemmän aikaa kuin muut, samoin meidän ryhmänohjaaja oli jossain, eikä tullut lavalle meidän kanssa. Lopuksi meille heitettiin random-kysymyksiä tyylillä "Miksi vesi on märkää" joihin kaikki luokat vastasivat jotain, ja sitten yleisöltä kysyttiin kellä oli paras vastaus. Meidän luokasta siellä oli vain yksi tyyppi kannustamassa, niin ei tullut hirveää huutomyrskyä. XD Sali suorastaan hiljeni. :---------D

Mahis-kopla! Japu, Jemina, minä, Reetta ja Samu.

Tämä porukka on paras. ♥

Sitten oli ruokailu, ohjelmatonta hengausaikaa, koulun poltto (pahvinen koulu poltettiin, wohoo. En nähnyt sitä, meni ihan ohi, ko oltiin sisällä), sitten porukka järjestettiin luokittain jonoihin odottamaan penkkariautoihin kantamista. Yllätys yllätys, mahislaisien nimiä ei taaskaan ollut listoilla ! tai 06M oli, koska ne oli valmistuvia, mutta 07M (eli minun luokka) ei ollut, koska meidän ei pitäisi vielä lopettaa lukiota. Ne eivät vain muistaneet, että porukassa on niitäkin, jotka käyvät koko systeemin kolmeen vuoteen. Kuitenkin lopulta mekin oltiin listalla ja kaikki sujui hyvin ja päästiin lavalle hyvin!

Midän lakana. : D En tiedä arvostaako sitä kukaan muu, mutta... Paras, ja saatiin tehtyä sen kaiken tappelun jälkeen. :--D Laborantin koeputki, datanomin tietokoneen hiiri, lähihoitajan ruisku ja eläintehoitajan kissa. Luovaa... : D

Meillä oli kolme autoa, joista kaksi oli täynnä (07A&07B, 07C ja 07D, 07E ja mahis oli samassa), ja meidän auto hieman tyhjempi, koska mahislaisia oli edustamassa vissiin kuusi henkilöä ja seitsemäs oli tavallaan mukana, muttei ollut pukeutunut tai mitään. Se ajelu oli muuten kiva, mutta ei ollut porukkaa hirveästi ulkona koulua kauempana, ko siellä oli niin pirun kylmä! Lapset olivat ihan innoissaan ja liikeidenkin ikkunoista porukka vilkutti meille. Oli hienoa! 8D Ajeltiin vähän siellä sun täällä, ja lopulta ajo päättyi kahdelta A.le klubille (=baari), joka oli ihan meitä varten auki kello 14-16 ja sen jälkeen 20-22 vain abeille, joka jälkeen avasi ovensa normisti muillekin. Tilasin siellä yhden mariannen ja niin tuli juotua kellon ympäri. :---D

Hirmu kauaa ei taidettu siellä olla, kun lähdettiin kiinalaiseen syömään porukalla (Japu, Tuuli, Erkka, Katja, Hannele, Aku, Ville ja Tero tuli vähän myöhemmin). Tilasin paistettuja nuudeleita ja kanaa - se annos oli niin järkyttävän iso, että en meinannut selvitä siitä. : D ainakin rahalle sai vastinetta, eikä ollut hetkeen nälkä, vaikken koko annosta saanutkaan syötyä. : D Syötyä lähdettiin Tuulille jatkoille, jonne porukka kerääntyi aloittelemaan ennen baariin menoa sitten kahdeksalta. Minulla ei ollut omia juomia, joten ajattelin juoda vasta baarissa, mutta kun porukka tuli tarpeeksi humalaan, niin tarjosivat vähän minullekin, vaikken edes pyytänyt. :__D

Tuulin luota. Wnb-riverdancea - tai jotain. :---D Huomatkaa, olen ainoa selvinpäin oleva!

Katja, Anni, Ville, Samu, minä, Japu, Eve ja edessä Petra.

Joskus kahdeksalta oltiin baarissa, juotiin, juteltiin, naurettiin, tansittiin (jopa minä! en tanssi ikinä XD) ja vaikka yleensä oon porukan selväpäisin tyyppi ko ei ole rahaa juoda, niin tällä kertaa minäkin oli hyvässä humalassa. : D Saatiin ilmaiseksi kaksi 2,50 euron arvoista juomalippua (joiden saamisessa mahislaisilla oli __taas vaihteeksi ongelmia kun nimiä ei ollut listassa hu0h. Kaikki onneksi järjestyi!), sen lisäksi Samu, Otto ja joku Simo tarjosivat minulle. Tämä Otto tuli Alellekin "abina" ja sai ne juomaliput, vaikka kaikki tasan tiesivät, että se on lopettanut lukion jo pari vuotta sitten. XD Poken kommentti "ai oot abi jo kolmatta kertaa". XD Se sitten tarjos toisella juomalipulla minulle, ko sanoi vain, että mitä se niillä muuten tekee. Mikäs siinä! Kaikkein huvittavinta on, että en _ikinä pyydä ketään tarjoamaan, ja jostain niitä juomia aina tuntuu tulevan.

Porukka väheni illan mittaan ja lopulta huomasin olevani tyyliin ainoa meidän alkuperäisestä porukasta, joka jaksoi yhä riehua ja oli menossa mukana / baarissa jäljellä. Joskus kahden ja kolmen välissä lähdettiin Akun ja Kallen kanssa kävelemään sinne Tuulille (Jetrokin tuli mukana, mutta meni sitten kotiinsa, joka oli matkan varrella), ja oltiin siellä kai kolmen jälkeen. Nämä olivat jo nukkumassa ko me tultiin. Tuulilla on käytössä koko omakotitalo, mihin mahtui porukkaa nukkumaan ja sinne sai mennä. Japu vain selitti, että joo, olivat kuunnelleet, että keittiöstä kuului kamala meteli ja Kalle vain oli tullut sille ja Tuulille jotain juttelemaan = minä ja Aku saatiin aikaan melkoinen meteli kahdestaan... Hups. Yleensä sanon, että alkoholi ei ole selitys, mutta nyt vetoan silti siihen, että oltiin muuten ihan hyvässä humalasssa. :__D

Ei mitään hajua milloin nukahdettiin, mutta aamulla heräsin ekan kerran joskus kahdeksalta ja sitten nukahtelin ja heräilin kunnes yhdeltätoista kuulin muidenkin heräävän ja lähdin pomppimaan alakertaan. Vaikka olin juonut minun mittapuulla ihan järkyttävästi, niin ei minkäänlaista krapulaa tai aamukoomaa ja olin tosi hyvällä fiiliksellä (onneksi en harrasta krapulaa)! Muukin porukka oli suht pirteänä. : D Käytiin siinä päivän aikana muun muassa kävellen kaupassa (Japu, Tuuli, Aku ja minä - kaikilla enemmän tai vähemmnä penkkariasua päällä) ja Kalle jäi nukkumaan. Sitten Aku lähti kotiinsa ja muut palattiin Tuulille. Vähän aikaa koomattiin siellä, lähdettiin hakemaan Tuisku ja mentiin Arnoldsille syömään. (Viimeinkin sain missioni toteutettua! "Käy Arnoldsilla syömässä ennen kuin muutat pois sen naapurista.")

Olin joskus neljän jälkeen kotona, ehdin vähän siivota ja ehkä tunnin päästä tulee pikkusisko, sen poikaystävä ja paras kaveri kylään kakun kanssa synttäreideni kunniaksi, jotka ois ollut sitten seuraavana maanantaina. Siitä alkoi sitten toisen päivän putki juoda. Hu0h, oon ihan rappiolla. Onneksi se tästä kohta rauhoittuu. Oltiin täällä miun luona kaikki ja sillein, ei hurjaa draamaa ja dramatiikkaa - onneksi. : D

Se kakku oli muuten tosi hyvää, vaikka kuulemma sen kanssa oli tapahtunut vähän kaikkea aina siitä lähtien, että kermavaahdosta unohtui sokeri ja kinuskikakusta ei tullutkaan kinuskikakku. Samoin kakkukupu oli vähän pieni, joten kauniit kermavaahdolla pursotetut reunat hieman kärsivät. Koristeltiin se vasta täällä, koska sisko oli kotona huomannut, ettei sillä olekaan siihen päälle edes nompparellejä. : D Taisin vain unohtaa ottaa kuvan siitä koristellusta versiosta... Se oli ties kuinka monelle tyypille tarkoitettu kakku, ja sitä tulikin syömään Sanna, Aku ja Laura piipahtaessaan täällä vuorotellen kylässä.

Nyt eilen meillä puolestaan oli ystävänpäiväläksiäiset lukioporukan kesken, kun kaikki nyt lähtevät kuka mihinkin opiskelemaan. Oli hirmu hauskaa vetää baarin tanssilattialla letkajenkkaa! En vain tiedä, kuului ko se biisi siihen väliin alunperin, vai vaihtoiko DJ sen, ko näki, että lattialla on meidän potentiaalinen porukka tanssia sitä! :---D Riehuttiin ihan älyttömästi ja tuli järkyttävän kuuma pomppia siellä. Ja mikä yllätys, rahatilanne ei taaskaan ollut päätähuimaava, joten ei tullut juurikaan juotua, eikä missään välissä noussut päähän, mutta sehän nyt ei hauskaa estä, vaikka jotkut niin kuvittelevatkin!

Aloitettiin bileet Tuulilla ja sitten käytiin baarissa ja jatkettiin Tuulilla. :__D Vitsit porukka oli loistavaa! Ainakin minulla oli ihan tosi hauskaa. Nukuttiin Tuulin luona vielä sillein, että kolme tyyppiä nukkui yläkerrassa kuka mitenkin, alakerrassa yksi sohvalla ja sitten kolme sängyssä ja kolme (ei kun kaksi, Japu ei nukkunutkaan siinä... missähän se oli?) patjalla lattialla. Minä nukuin pelkällä ohuella viltillä ja heräsin jossain välissä aamua siihen, että on ihan hemmetin kylmä. Mietin ihan vakavissani, josko pöllin vieressä nukkuvalta Tuiskulta peiton, mutta en sitten viitsinyt ja nukahdin uudestaan. XD

Aku heitti porukkaa kotiin jo sillein, että 10.10 katsoin kelloa kotona. Kun oltiin lähdössä, niin puhuttiin jotain millainen olo kaikilla on, ainakin yhdellä oli krapula ja yksi odotteli koska se tulee. XD Minä vaan hihkaisin, että on mahtava olo ja jotain, niin Tuuli: "Tosi yllättävää, että sinulla on!" Muisteli vissiin penkkariaamua ko virtaa riitti. Haha. : D Tosin ääni on ihan lähtenyt, ja oon vähän enemmän kipeänä, mutta oli sen arvoista.

Tästäkin pitäisi olla kuvia, kunhan saan niitä joltain! : D

Ensi torstaina Shaikku tulee sitten käymään ja viipyy sunnuntaihin. Lauantaina pikkuveli tulee käymänä ja en tiedä kauanko se täällä on, kun sillä on hiihtoloma (Shaikun hiihtoloma on jo tällä edellisellä viikolla). Saa nähdä, mitä kivaa me keksitään!

Miau - juuri niin! Puku tosiaan eroaa normivaatetuksesta todella paljon. XD

Amor-Sanna tuolla takana. Kaikki saivat kirjoittaa sydämeen nimensä~

Mulla on ollut mahtavaa. : D

Tykkään.

Cya !!

Sinä se olet ihmeellinen ollaksesi niin tavallinen

2010-02-17T18:15:00.005+02:00

Lukio on, tiedättekö, loppu nyt.

Sen kunniaksi kuva Jaskasta miun koululaukussa. Jostain syystä se tykkää istua siellä... Sitä päivää odotellessa, kun koulussa huomaan katin mokoman tulleen mukana. Ei paras kuva, mutta ei voi mitään! : D

Tänään oli viimeinen päivä, joilloin piti edes esittää, että opiskelee hieman, vaikkei varsinaista koetta ollutkaan. Ja huomenna olisi penkkarit ! Tosin haittapuolena on tuo aamun miinus 25 asteen pakkasen lupailu, että nice. Saa nähdä mitä tästäkin tulee, ei ole at the moment hirveästi inspistä juhlia. : D Toivotaan, että se palaa tässä huomisen myötä, jos kaikki muut ovat ihan innoissaan. Ryyppäämistä kellon ympäri - eiku.

En tosin meinannut pukeutua mitenkään ihmeellisemmin. Olen "kissa", eli asu poikkeaa normaalista oikeastaan vain siten, että miulla on kissankorvat. Vaikka minusta näytän niissä korvissa enemmän hiirelle kuin kissalle... XD Miau, kissa, jolla on identiteettikriisi. Mutta toivotaan, että tulee hauskaa!

Tänään tosiaan olisi ollut koulua tunti (kello 8.30-9.30), jolloin piti enkku kymppi -kurssilla vain tehdä tehtäviä, tai jos halusi, niin prelikokeen sai tehdä. Yksi koko luokasta taisi lopulta tehdä sen. : D Kuitenkin minulla meni kotoa lähdöstä sinne palaamiseen noin viisi tuntia. Ensin tunti koulussa, sitten pelattiin Samun kanssa tunti biljardia (ja Samu voitti 3-2! Tosin minun kaksi voittoakin tuli siitä ko Samu vahingossa pussitti mustan...), sitten mentiin ruokailuun, jossa vierähti taas yksi tunti. Kasvisruoka oli muuten pahaa ja ihan tosi mautonta. o.O'' Ruokailussa Veera liittyi meidän seuraamme ja juteltiin siinä sitten vähän kaikkea koulusta ja penkkareista kaikkeen muuhun randomiin.

Sieltä lähdettiin kolmelleen vielä randomisti käymään kahvilla (tosin vain Veera otti mitään kahvia muistuttavaa - kaakaokahvin tms) ja minä ja Samu otettiin molemmat kaakaokermavaahdolla (normikaakao maksaa 1.80 euroa, kermavaahdollinen versio 2.00 euroa). Samu ei voinut ottaa kahvia, koska se on päättänyt olla kahvilakossa - vaikka en ihan tajunnut syytä miksi. : D

Veeran kanssa otettiin vielä puoliksi sellainen marjainen juustokakku tms. En maksanut siitä omaa osuuttani, kun mokoma ei ottanut rahaa vastaan! Kuulemma pitää vain käydä Arnoldsilla ostamassa siltä donitsi, kun se on töissä siellä. : D Sovittu.

Siinä meni taas yksi tunti.

Kun lähdettiin sieltä kahvilalta, niin poikettiin Alkossa, kun Veera osti itselleen hiihtäjän penkkariasuunsa dopingruiskuun täytettä. XD Pari sellaista pikkupulloa jotain. Sieltä kävellä lahnailtiin kirjastolle, jonne Veera jäi odottamaan kavereitaan ja minä jatkoin matkaa kotiin. Piipahdin myös Maxilla ostamassa penkkareihin karkkia (hedelmätoffeeta - testasin, ihan syötävää!), toivotaan vain, että pakkasesta huolimatta edes joku tulee katsomaan sitäkin show'ta.

Ensi maanantaina onkin minun synttärit. :o Samalla alkaa myös toisiksi viimeinen jakso amiskalla, ja opinnäytetöiden esitykset. Olisi vissiin aika saada sitäkin jatkettua kröhöm. Muutenkin amiskalle on yhä rästissä kaikkia todella vanhoja tehtäviä - tein esimerkiksi toissapäivänä vuoden 2008 kesän/syksyn harjoittelun työssäoppimistehtävät viimein valmiiksi. XD Ai miten niin venyi hieman... Vielä olisi toiset to-paperit tehtävänä, mutta en löydä niitä tehtäviä mistään, jotta voisin tehdä. Hups.

Seuraavaksi pitäisi kai jaksaa raahautua pyykkituvalle hakemaan lakanat pois. Liian kaukana, ei millään jaksaisi! : D Mutta jos palkitsen itseni sen jälkeen luvalla pelata Aapelissa hieman biljardia... Oon taas pitkästä aikaa ihan ihastunut nettibiljardin hienouteen, ja melko ahkerasti sitä on tullut pelattua lähes joka yö (köh) med Aku. Viimeksi en hävinnyt edes kovin pahasti; Aku voitti 5-4. : D

Mutta nyt, cya ! ♥

Ehkä väsyttää vähän, mutta nyt ei nukuta

2010-01-24T23:40:00.003+02:00

Tässä viime aikoina on taas tapahtunut paljon kaikkea kivaa.

Esimerkiksi viikko sitten perjantaina olin kavereiden kanssa pelaamassa biljardia, tikkaa ja muuten vain viettämässä iltaa porukalla. Meitä oli siellä tosi monta, ja voisin melkein väittää, että vaikka nimeltä tiesin kaikki, niin silloin viimein tutustuin niihin. Ihan loistavaa porukkaa! En ollut edes koskaan aikaisemmin pelannut biljardia saati sitä versiota tikasta, mitä pelattiin, ja yllättävää kyllä - hävisin ! XD En ikinä pärjää missään peleissä.

Perjantaina myös ko tulin kotiin koulusta, täällä miun kämpässä istui jo odottamassa pikkusisko ja sen poikaystävä. :__D Ilmoittivat vain jokunen päivä aikaisemmin, että ovat sitten tulossa käymään - niitä ei haitannut, vaikka olin sopinut illaksi jo muuta ohjelmaa. Sanoin, että en viivy kauaa, mutta hups - tulin kotiin joskus puoli kolmelta aamuyöllä.

Lauantaina minun oli vain tarkoitus koomailla yksin kotona - mutta vieraat keksivätkin jäädä toiseksikin yöksi, ja minut raahattiin täältä pelaamaan uusi peli biljardia (hävisin !) ja sittenkin tulin kotiin vasta joskus puoli neljältä - ja toin kaksi kaveria mukanani. Pikkusisko ei kauheasti arvostanut, kun soitin sille kolmen jälkeen, että ollaan kohta tulossa. XD

En juonut kumpanakaan iltana juurikaan mitään, perjantaina muutaman juoman ja lauantaina hurjan yhden. : D Olisi kai sitä juonut, jos olisi ollut rahaa. 8D Muutkaan ei pahemmin juoneet.

Sitten ... torstaina? kai lähdin taas poikien kanssa pelaamaan biljardia. Sitä on ihan kiva pelata, vaikka itse on luuseri ja nämä muut on hyviä - mutta hyvässä seurassa voi tehdä mitä vain! Hävisin aika niukasti Japulle, kun en osumispakon aikana enää osunut siihen mustaan kasiin. Okei - Aku auttoi, neuvoi miten pitää tukea ja lyödä, ja neuvoi mihin yrittää tähdätä. En ois selvinnyt ilman avustajaa. :'D (Tähtäys tosin on edelleen hakusessa, mutta menen taas näiden kanssa pelaamaan - ehkä opin joskus. :D)

Perjantaina sitten skippasin koulun ja lähdin Helsinkiin. Oltiin siellä äidin, pikkuveljen ja -siskon kanssa. Oli tosi mukava - ja yllättävän kiire - viikonloppu, kun yleensä saa nukkua pitkään ja muutenkin lomailla, niin nyt oli paljon tekemistä. Perjantaina näin Maon pitkästä aikaa. ♥ Tehtiin uusi ennätys, ja nähtiin vain noin kuukauden tauon jälkeen. : D Siinä menikin sitten ensin matkustaessa toinen puoli päivästä, ja Maon seurassa hengatessa loppuilta.

Lauantaina heti aamusta lähdettiin pikkusiskon kanssa kiertelemään keskustan kauppoihin (ja löysinkin vaikka mitä - klinikkatyössäoppimisen rahat tuli ja ne meni) ja kun sieltä ehdittiin pois, niin pitikin jo valmistautua koko reissun pääasiaan: enon 50-vuotisjuhliin. Siellä oltiin kaikkien bussifeilausten jälkeen joskus kolmen seutuun ja lähdettiin vasta joskus yhdentoista seutuun pois. Ensiksi ne juhlat tuntuivat tappotylsille - en juurikaan tunne sukua ja toisekseen oltiin sisarusten kanssa koko porukan nuorimmat, niin jipii. Sitten serkut tulivat juttelemaan, ja meillä olikin tosi kehittävät jutut. : D

Sitten minä lähdin vielä Tommin, Mikon ja Susannan (serkkuja) sekä Susannan miehekkeen kanssa jatkoille baariin. Juotiin siellä parit, ja kun se paikka meni kahdelta kiinni, niin kaikki lähtivät suuntiinsa. Minä ja Tommi asuttiin samalla suunnalla, niin Tommi saattoi minut tädille (jonka luona nukuttiin) ja loput lähtivät Susannan luokse. Tommi muun muassa kertoi sitä, miten on hienoa, että vaikka minulla ja pikkusiskolla on siihen niin iso ikäero (minuun 16 vuotta), niin silti pystytään ihan hyvin puhumaan ja tullaan toimeen. Ollaan kuulemma sosiaalisia ja avoimia. : D

Olisi kyllä hienoa tutustua näihin kaikkiin serkkuihin paremmin. Harmittaa, kun asutaan niin kaukana toisistamme, että ei oikein koskaan nähdä. Tommia kyllä näin viimeksi about vuosi sitten, mutta lopuista on aikaa varmaan kymmenen vuotta vähintään.

Sunnuntaina minut taas potkittiin ylös, että lähetään taas yhden serkun luona käymään. Oltiin siellä joku pari tuntia, ennen kuin piti lähteä junaan. Kahden jälkeen lähti juna kohti kotia, ja olin kotona joskus kahdeksalta. Kissa oli hirmuisen hellyydenkipeä ja naukui ko sillä oli ollut ikävä. ;__; ♥ Nytkin se nukkuu tuossa koneen vieressä ja hurr ko se on ihana. ♥

Nyt kyllä väsyttää ihan kauheasti! Pitäisi vissiin mennä vielä tekemään läksyt ja sitten nukkua vielä vähän ennen kuin koulu alkaa... Ei millään huvittaisi mennä kouluun, vaan pitää se vapaapäivä, mutta pakko kai sinne on raahautua.

Cya !

Vuodet vieriä saa

2010-01-09T21:54:00.004+02:00

Siinä sitten meni joulu, uusi vuosi ja ensimmäinen kouluviikko.

On jotenkin tosi hämärää olla jo vuodessa 2010! Herranen aika, justhan me vaihdettiin 2000-luvulle, ja sitten ollaankin hetkessä siirrytty kymmenen vuotta eteenpäin. Mitähän minä oon tehnyt viimeiset kymmenen vuotta? : D

2000

Kymmenen vuotta sitten tähän aikaan olin 8-vuotias. Kakkosluokalla. Sain synttärilahjaksi mustan pehmolelukissan, jonka nimeksi tuli Salmiakki. Se muuten muutti minun mukana ensin koulun asuntolaan, sitten tähän omaan asuntoon. Nyt elävä kissa tykkää siitä ja painii sen kanssa.

2001

Yhdeksän vuotta sitten olin kolmosella. Minulla oli vain olkapäille ulottuvat hiukset (kakkosella oli tosin ihan lyhyet!) ja meidän piti koulussa piirtää itsestä "koulukuva". Aloitin pianotunnit, ja soitinkin sitä seuraavat viisi vuotta - lopetin seiskan jälkeen - enkä osaa enää mitään. : D Olin aina liian laiska harjoittelemaan.

2002

Kahdeksan vuotta sitten olin nelosella. Kirjoitin aineen ja tein vesivärityön tulivuorista - ja opettaja tykkäsi. Sain myös ensimmäistä kertaa matikan kokeesta alle kympin, ja kaveri ryttäs jostain syystä sen paperin. XD Ei oo kyllä tältä vuodelta enempää muistikuvia - ainakaan tällein nopeasti.

2003

Seitsemän vuotta sitten olin vitosella, ja mitäs silloin kävi? Ekana tulee mieleen, että jouduin Juhon pariksi jossain parityössä ja molemmat vaan oli "ei taas tuon kanssa". Opettaja katsoo meitä kummastuneesti ja sanoo jotain, että eihän me olla oltu pareja pitkään aikaan. XD Vissiin oikeesti koko vuonna. Kakkosella meitä oli (aluksi) hurjat kuusi oppilasta, viisi tyttöä ja yksi poika - ja minä jouduin sitten aina Juhon pariksi. :---D Siitä vissiin jäi päälle tuo, että "ei taas tuo!". Jotenkin tuntuu, että muistan outoja asioita? Ja vitosella minä sain silmälasit.

2004

Kutosella -- Juha tuli meidän luokalle. Muistan, että sen ja Tonin kanssa seiskeltiin aina siinä katoksessa kolmisin ja höpötettiin jotain turhaa. Kerran oltiin lumisotaa myös parin tytön kanssa. XD Muistan vaan että se oli ihan järkyttävän hauskaa, ko heitettiin toisia lumeen ja lunta päin. Ei ollut edes nuoskakeli, että lumipalloja olisi voinut tehdä. :--D

Kutosella myös viimein opin käyttämään silmälaseja jokapäiväisesti.

2005

Viisi vuotta! menin edellisenä syksynä seiskalle. Siitäkin on jo ihan järkyttävän kauan. Olin kutosen jälkeen ihan kauhuissani, ko joudun vaihtamaan yläasteelle ja siellä olisi kauheasti tuntemattomia ihmisiä ja pelkäsin jääväni ihan yksin. Okei, meidän yläasteella oli silloin ehkä... 160 oppilasta? Meidän luokalla alunperin 16 tyyppiä. Ei siis kuitenkaan isojen paikkakuntien mittakaavalla paljon. : D Kuitenkin pelko alakoulun tapaisesta yksinäisyydestä oli turha, sillä sain paljon ihania ystäviä. Marianne, Sisko, Kata, Siiri, Merilla... ♥

2006

Sitten tuli kasiluokka. Kasiluokan jälkeisenä kesänä oli paljon kaikkea tosi kivaa. Rippileiri esimerkiksi. Olin aluksi tosi epäileväinen koko riparin kanssa, minua ei yksinkertaisesti huvittanut istua enää koulun jälkeen illalla kylmässä seurakuntakodin salissa. Mutta itse leirillä oli ihan järkyttävän hauskaa! Muistan, että pelattiin Lassen ja Katan kanssa käpysotaa. XD

Sinä kesänä myös ajettiin (Juhan) Ladalla suklaakakkuun (='törmättiin' peltoautolla erään hiekkamontun hiekkakasaan, joka miun ja Nooran mielestä näytti ihan suklaalle, koska se oli märkää. :--D). Tehtiin Nooran kanssa Juhan synttäreille (tänä tai seuraavana) vuonna suklaakakku, jonka päällä oli sellainen Vanha auto -karkki! Se kesä oli paras.

2007

Ysiluokastakin on jo kolme vuotta. Keväällä oli pääsykokeet Pemolle, jossa törmäsin sattumalta Niinaan ja tajusin, että kappas kettua! Minähän tunnen tämän tytön. Pomppasin Niinan eteen ja säikäytin sen kysymällä muistaako se kuka minä olen. Muisti se lopulta; loppu pääsykoeaika höpötettiin kuin hyvätkin ystävät eikä juttu meinannut loppua. Oltiin tunnettu noin vuosi, tavattiin kasiluokan keväällä sattumalta Mariannen kautta. Toivottiin molemmat pääsevämme samaan kouluun ja asuttaisiin sitten samassa asuntolassa, jos se olisi mahdollista.

Ysillä olin myös isoskoulutuksessa ja sitä myötä riparilla uudestaan.

2008

Kaksi vuotta sitten tosiaan aloitin Pemon (tai kolme, miten sen tahtoo ottaa, jos oon EH07 ja 07M -luokilla) ja matka eläintenhoitajaksi ja ylioppilaaksi saattoi alkaa. Tutustuin amiskalla moniin loistotyyppeihin, lukiolla muihin kaksoistutkintolaisiin, itsenäistyin kun muutin pois kotoa viikoiksi ja haaveilin entistäkin enemmän omasta asunnosta.

Tutustuin jrockiin ja päädyin Lafiin myös jossain näillä main... Minkä vuoksi oon saanut paljon uusia ihania ystäviä. ♥ Samoin nämä takkuset ovat roikkuneet miun päästä tämän pari vuotta. ... Eikun hei, nämä kaikki tapahtuivat jo 2007 - mitä 2008 vuonna mahtoi tapahtua?

Pienen mietinnän jälkeen; Olin Ayabien keikalla toukokuussa ja tutustuin Maoon. ♥ Joulukuussa puolestaan olin DIO:n keikalla. :---D Ja Maata Näkyvissä -festarit jäivät tältä vuodelta väliin.

2009

Vuosi sitten olin jo heilunut amiskan ja lukion toisella puoli vuotta. Täytin kahdeksantoista vuotta ja kävin ensimmäisen kerran baarissa. Sain myös ajokortin! Tosin monet kysyy, millä perusteella se on miulle myönnetty. XD Ne eivät usko, että osaisin ajaa. No, ei puhuta siitä enempää (en ole ajanut autolla sitten kesän...). :--D

Muutin keväällä omaan asuntoon ja syksyllä sain viimein oman kissani - Jaskan retaleen. Syksyllä kirjoitin ensimmäisen YO-aineeni - yhteiskuntaopin arvosanalla M. Viimeinen vuosi kouluakin alkoi.

Sitten tulikin jo 2010.

Hmm, oikeastaan miun oli tarkoitus tulla vain kertomaan miten joulu ja uusi vuosi meni, mutta kai tällainen --- vuosimuistolokin on ihan hyvä. XD Pääasia kai on, että joulu tuli oli ja meni ihan joulumieltä ja tunnelmaa, mutta minulla oli kotona kivaa, ja kissakin tykkäsi kun sai mennä ja viipottaa isossa omakotitalossa pienen yksiön sijaan.

Käytiin välipäivinä pikkusiskon kanssa ensimmäistä kertaa yhdessä shoppailemassa (jos Helsingin reissuja ei oteta mukaan) ja ostettiin miulle ihana violetti harso?mekko valmistujaisia varten. Tosin ensin sitä tulee käytettyä enon viisikymppisjuhlissa Helsingissä 23.päivä tätä kuuta (eli ollaan se koko viikonloppu Helsingissä ja saan perjantain koulusta vapaaksi, håhå). Otan siitä joku päivä kuvan, koska minusta se on tosi kiva mekko - tosin siihen pitäisi olla joku huiviasiainen vielä päälle~

Uutena vuotena olin kaveri/tuttulauman kanssa viihteellä ja baareiltiin pilkkuun asti. Oli ihan tajuttoman hauskaa, juttelin sellaistenkin ihmisen kanssa, jotka tyyliin tiesin vain ulkonäöltä lukiolta. Minä en edes juonut paljon, niin ei tullut edes minkäänlaista aamukoomaa, vaikka kotiuduin vasta neljän aikaan aamulla (tosin yksi kavereista oli selvinnyt kotiin vasta kahdeksalta aamulla...).

Ja tosiaan, meillä on ollut jo viikko koulua. Tällaiset pätkityt viikot sopisivat minulle oikein hyvin. : D Yksi lomapäivä keskellä raskasta viikkoa oli aika luksusta, vaikka en käy kuin vain viittä kurssia, ja minulla on jopa lukioaikani toinen hyppäri. :---D Mutta yhtä kurssia lukuunottamatta kaikki taitavat olla YO-kokeisiin kertauskursseja ja huhu, välillä tuntuu, että tämä on aika tappojakso.

Yes, nyt pienen pikadatauksen (...) jälkeen voisinkin alkaa kirjoittaa enkun esseetä, wipii.

Cya!!

Lämpimikseen lumeen tekee hän enkelin

2009-12-22T18:08:00.008+02:00

Se sitten alkoi viimein. Loma. Joululoma. Olen ihan hämääntynyt!

... Okei, meillä olisi vielä huomenna pari tuntia ryhmänohjausta ja sitten jotkut kahvit, mutta ei sinne kukaan ole menossa. Suurin osa lähti koteihinsa tänään ja minäkään en jaksa raahautua huomenna yhtään mihinkään, ennen kuin hiippailen junalle ja huristelen jouluksi porukoiden luo.

Niin, tosiaan, huomenna ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa hieman pidemmäksi ajaksi menen porukoille. Siitä matkasta tulee _mielenkiintoinen. Suorastaan hypin riemusta. Not. Nimittäin miun pitää raahata sinne mukana _kaikki, sillä kotona ei ole mitään! Sen siitä saa, kun muuttaa pois. : D Miulla ei ole kuin kolmisen kilometriä kämpiltä juna-asemalle, mutta ei hirveästi huvita kantaa sitä matkaa kissaa (joka on jo painava. D: ), tietokonetta, opinnäytetyön materiaaleja, vaatteita etc... Kaiken lisäksi en tiedä, kuinka paljon tuo katin retale mahtaa matkustamista arvostaa. Se ei ole matkustanut sen jälkeen kun tänne miun luokse tuli silloin lähemmäs viittä kuukautta sitten. Hui! Ja kohta on jo joulu! Aika menee nopeasti. : O

Minulla ei kyllä pahemmin ole joulufiilistä, mutta ehkäpä se tulee sitten kotona ollessa. Toivotaan parasta! Tosin en kyllä ole ikinä ollut kovin jouluihminen, mutta tämä joulu on failannut kaikkein pahiten. Minulla ei ole kämpillä suklaajoulukalenterin lisäksi mitään muuta jouluista. Olisin halunnut kotoa minun jouluverhot, mutta en ole käynyt siellä sillein, että olisin ottanut ne, ja olisin halunnut myös jouluvalot, mutta niitäkään ei tullut ostettua! : D

Mutta jo kaksi saapunutta joulukorttia todistaa, että en ole vain ajatellut joulua ja mennyt höyrypäissäni ostamaan joulukalenteria. Tänään minulle oli tullut kortti serkultani ja tämän pojalta (♥) ja eilen pikkusiskolta sekä muulta kotiväeltä!

Joulukalenterin saanti olikin muuten mielenkiintoinen juttu:

Äiti soitti joku päivä, että oli ostanut muille sisaruksille joulukalenterit, mutta ei minulle. Olin tietenkin hyyyvin pettynyt, kun en saanut tänäkään vuonna suklaajoulukalenteria. Sitten jokusia päiviä myöhemmin tämän soittaa taas, just ko olin kaupassa:

Ä: "Ostin sinullekin muuten joulukalenterin! Saat sen sitten kun tuut käymään."

M: "Hei wau, ostitko! Jeejee~"
Ä: "Joo, se oli alennuksessa."
M: "*lyyhis*"

Sitten se repes miulle, mokomakin. : D

Haa, tulikin mieleen, että sain Tonilta tässä joku päivä sieltä Maata Näkyvissä -festareilta pari kuvaa, missä minä ja Merilla ollaan. Hirveästi ei tullut kuvia otettua, mutta ilmeisesti ainakin nämä pari Tonin kameralle oli tallentunut.

Tämä on menomatkalta, ja oletan Tonin olleen pahis ja paparatsannut meidät. Minä vissiinkin lagailen vaan ja katson jotain pyörivää leffaa, kun Merilla (♥) sentään huomaa kameran. : D Ei suotta matkalagausta. Minun räpikkäätkin tuossa ihan etualalla. Ja Ayabie-paita, håh!

Tämä kuva puolestaan on tulomatkalta, sillä miulla on jo päällä toi Maatiksesta ostettu violetti festari-paita! Se on muuten tosi söpö. : D Ja jos äsken oltiin hehkeinä, niin tämä kuva taitaa voittaa vielä senkin 6-0. Minusta tuntuu, että tästä kuvasta huomaa, että kello alkoi olla jo aika paljon, ja että ollaan vietetetty koko viikonloppu riehuen siellä festareilla. Aika hehkeää.

Ja tässä on vielä taidokas paint-muokkaus! Kauniisti mustalla vetelin tuon minun taustan ja sotkin ylimääräisen naaman pois. : D Haha.

Minulla on muuten vielä yksi kaverikuva, kun niiden makuun nyt pääsin. : DD

Minä ja Mao i Helsingfors! Kuva on taidokas turistikuva Stockmannilta.

Piipahdin 13.päivä Helsingissä siellä Voittajanäyttelyssä. Oli muuten kiva about 12 tunnin matka. Lähdin kotiovelta siinä kello 2.25 ja palasin seuraavana yönä puoli neljän seutuun. Enkä edes nukkunut paljoakaan bussissa, en oikein osaa nukkua niissä. Ei, ei väsyttänyt, luulette vain ! : D

Silti oli ihan kiva reissu, vaikka en itse koiranäyttelyssä sitten lopulta ollut juuri ollenkaan (ehkä yhteensä sellaiset nelisen tuntia... *köhköh*), kun hiippailin Maon kanssa pitkin Helsinkiä. Eka piipahdettiin serkkua ja tämän poikaa tervehtimässä ja sitten hiimailtiin kaupungilla ja nähtiin Minnakin! Oli kiva nähdä ihmisiä. :--) ♥

Mutta nyt pitänee mennä siivoamaan, ettei huomenna tarvitse ennen lähtöä (=saa nukkua pitkään). Ei ole kiva tulla takaisin sekaiseen kämppään. ... Minun lakanat on muuten vieläkin pyykkituvalla. O___O'' Hups. Ne vähän jäi...

Siivousmusiikkina voisi soittaa nonstopilla joululauluja ja hankkia sitä joulumieltä niin. : DD

Yllättikö joulu muutkin?

Cya !

Hakaneulat ja ketjut katkenneet, ja rahat jonkun taskuun kadonneet

2009-12-08T23:06:00.005+02:00

Minä tajusin tässä joku päivä, miten käteviä hakaneulat oikeasti on! Siillä saat pistettyä asioita kasaan, jos ei satu olemaan neulaa ja lankaa. Niillä voi kiinnittää kaikkea toisiinsa, ja yli päätään näyttävät tyylikkäiltä. Ainakin minä tykkään hakaneuloista ihan tosi paljon. : D

Ostin hakaneuloja kerran - varmaan lähemmäs viisi vuotta sitten - vissiin joku pari sataa kappaletta, että niitä kerrankin olisi, kun niitä kuitenkin aina tarvitsee. Pistin ne kaikki neulat yhteen rasiaan, ja sen jälkeen koko rasia katosi teille tietämättömille. Vieläkään en ole sitä löytänyt, vaikka kotona mylläsin koko huoneeni läpi, jotta löytäisin sen. Sinne meni hakaneulat.

Miulla on kuitenkin muutamia yhä matkassa, luultavasti juuri noista kadonneista ne, jotka ehdin laittaa hyötykäyttöön.

Jo pelkästään takista niitä löytyy kaksi kappaletta. Toinen vissiin ylintä nappia korvaamassa (ne nappi lähti siitä yli puoli vuotta sitten pois, joskus viime keväänä, ja vieläkään en ole saanut korjattua sitä...) ja se pitää takin kiinni. Toinen hakaneuloista on puolestaan olkapään kohdalla korvaamassa toista nappia, joka sekin singahti pois jo muutamia viikkoja sitten. Siinä olkapäässä on sellaiset jännä jutskat, missä oli napit.

Eilen takista lähti jo kolmas nappi (... voisi alkaa jo epäillä takin kestävyyttä...) rintataskusta. Mutta se ei haittaa ainakaan vielä mitenkään, joten sitä en ole korjannut hakaneulalla. : DD

Sitten, koska olen tosi huono pitämään asioita tallessa, kuten kenties pystyi jo hakaneularasian katoamisesta päättelemään, myös miun korviksia katoilee säännöllisin väliajoin. Siksi yhdessäkin reiässä on tällä hetkellä hakaneula, koska itse korut eivät muuten riitä. : D Pitäisi joskus saada aikaiseksi ostaa ihan jotain nappikorviksia, että voisin tökkiä lisää reikiä. ♥

Eli korvastakin löytyy yksi hakaneula. Näin myös joskus jollain tytöllä industrial-korun paikalla hakaneulan. Kukaan ei varmaan arvaa, että tuijotin sitä silmät sydäminä. XD

Minulta löytyy hakaneuloja myös ihan vain laukusta pitämässä sitä kasassa (laukku alkaa jo repsottaa vähän joka suuntaan. : ( vanhus) ja sitten neulat myös kiinnittävät siihen heijastimen, Nightwishin kangasmerkin ja Matenrou Opera -logokuva-asiaisen. Laukku on ehkä normaalein paikka, mistä niitä löytää. Vai mitä?

Anyway, hakaneulat on kivoja. Joskus ehkä vielä saan aikaiseksi ostaa niitä lisää. Tai ehkä viimeinkin hankkia neulan ja lankaa ja korjata asioita ihan oikeasti. 8D

Oisko edes söpö! Auto-hakaneula! 8---D Tuollaisen tahdon.

Ehkäpä nyt olisi aika mennä Höyhensaarille, vaikka nukuin varmaan tunnin jo tuossa iltapäivällä/illalla.

Cya !!

Puhetta paljon kuultu on, sitä täynnä on maailma

2009-12-02T22:49:00.004+02:00

On vissiin kymppitekstin aika!

Viimeisimmästä päivityksestä on jo pieni ikuisuus, hupsis. Tällä hetkellä elämään kuuluu iso kasa koulukiireitä (kukaan ei välttämättä halua edes kuulla sitä listää mikä miulla on tekemättä ennen joulua), mutta onpa minulla ollut myös sosiaalinen elämäkin!

Tällä hetkelläkin miulla on tuossa word auki, jotta jatkaisin mikrobiologian tehtävää, joka pitää olla huomenna valmis, mutta jostain syystä kaikki muu innostaa enemmän. Oon jo illan mittaan esimerkiksi käynyt kaupassa ja vaihtanut eteisen lamppuun polttimon (joka meni rikki jo joku reilu kaksi viikkoa sitten. :__D). Kun roikuin siellä lampussa ja asensin sitä poltinta paikoilleen, se ei sitten syttynytkään kun koitin. Ihmettelin siinä sitten, että mitä kummaa, ja koitin uudestaan ja ehdin miettiä kaikki vaihtoehdot sulakkeen palamisesta siihen, että voiko lampun muka asentaa paikoilleen väärin, kun se ei syty. :__D Koitin sitten pakkauksen toista lamppua, ja se syttyi! Toinen mokoma oli rikki, hmph. Käyn huomenna tekemässä valituksen, haha.

Mutta sitten sosiaalisen elämän puolelle! Kävin marraskuussa, 13. - 15. päivä, Turussa siellä Maata Näkyvissä -festareilla. (Pikkusisko tuli tänne kissavahdiksi.) Lähdettiin matkaan yhdeksältä perjantaiaamulla, ja oltiin perillä joskus hieman ennen neljää. Heti aiheutettiin kaaosta ja hämminkiä, kun bussi pysähtyi Messukeskuksen pihaan. Takapenkkiläiset aloittivat keikuttamisen, ja sitten me keikutettiin sitä puolelta toiselle, ja viereisessä oikealla puolella olevassa bussissa olevat tyypit vain nauroivat meille. Vasemmalle puolelle Tuomas puolestaan näytti lappua, missä luki Viva la Maaninka tms. XD Katottiin vaan sitä bussia meiningillä: "Miksei meilläkin oo kaksikerroksista bussia! Tuolla nuo alhaalla vaan vetää jotain ruokaa!"

Se bussi sitten näytti takaisin lappua, missä luki Tusby.

"Tusby! Mitä se tarkoittaa?"
"Ei se oo edes Suomessa!" Tässä vaiheessa minä mietin, että on se kyllä, mutta en saanut millään mieleen, että mikä se paikka on suomeksi.

Tuomas näyttää lapulla pelkkää kysymysmerkkiä.

"Tuusula", kuului vastaus.

"Ja kuka sanoi, ettei se oo muka Suomessa!" Marko vaan nauroi niille takaisin. XD

Sitten paikalle tuli isopaha nuorisotyönohjaaja Heli ja keskeytti hilpeän kommunikoinnin naapureiden kanssa ja pappi Panun vitsit Vetelin kuivista. XD

Jos tulo oli jo varsin eeppistä, niin muutenkin koko festari on aika loistava. Tuntuu, että ne vain parantuvat joka vuosi. Eka vuosi oli pelkkää kaaosta ko ei osannut taktikoida ja joutui jonottamaan joka paikkaan, ja ei meinannut löytää mitään yms. Mutta nyt me Merillan kanssa (oltiin muuten porukan vanhimmat...) neuvottiin muillekin hyviä taktikointikeinoja, joita ne ei ollut vielä tajunnut ja toisinpäin. Esimerkiksi ruokailuun kantsii lähteä vähän ennen jumalanpalveluksen loppua, niin pääsee sinne käytännössä jonottamatta (tätä ei sitten kerrota Helille ja Panulle XD).

Lauantaina käytiin Turun keskustassa. Minä liikuin Merillan kanssa koko festariajan, joten silloinkin oltiin kahdestaan Tiimarissa odottamassa, että Katri saa aikaiseksi tulla perille. Katri on miun ikivanha kirjekaveri, jota näin viimeksi kaksi vuotta sitten tuolla MNF:ssä. Naurettiin vain Merillan kanssa, että huomaa kyllä, että ollaan Turussa, ko se myyjä ihan selvällä turulla selitti jotain jollekin asiakkaalle. Mietittiin vain, että pitäisikö meidänkin alakoo oekeen viäntöö ja kiäntöö savvoo niille muille.

Katri sitten tuli puolisen tunnin päästä ja mentiin johonkin paikkaan syömään ihan järkyttävän kokoiset muffinit. : D Pyydettiin vain kolme lusikkaa ja alettiin tappaa niitä muffineita kolmestaan. Merilla ja Katri tunsivat miun kautta jo silloin '06 vuoden festareilta. Hyvä ko Katrin eka kommentti oli tyyliä, että "sulla ei oo enää niin häkellyttävä kampaus" ko Merillalla ei ollut enää keesiä. :___D

Siellä me istuttiin varmaan tunti ja juoruiltiin kaikkea. Eka tosin Katri kierrätti meitä siitä ympäristössä ja näytti sekä omansa että pikkusiskonsa koulut. Ja että puhuttavaa oli. Höpötettiin oikeasti kaikkea ja sitten lopulta aika loppui kesken. Mutta ehkäpä me nähdään taas ensi vuonna uudestaan! ♥

Lauantaina oli myös Teran keikka, jonka Merilla halusi lähteä permannolle katsomaan, joten sinne sitten mentiin. Toni oli myös vaihteeksi meidän mukana (se, minä ja Merilla vedettiin siellä aika paljon kolmisin, mutta myös muut maaninkalaiset meni mukana), ja biletettiin siellä kolmisin. Vähän koko paikka räjähti, ko yllätysesiintyjäksi paljastui Juha Tapio! Me oltiinkin mietitty, että kuinka se ei oikein ole tänä vuonna esiintymässä, ja sitten yllätysesiintyjä... Wau. Oikeesti, Juha Tapio on niin loistava, että ne suosionosoituksetkin oli ihan järkyttävät! Se esitti vain kolme biisiä, mutta sai kuulemma tulla esittämään vielä yhden biisin, ko oli vähän teknisiäongelmia. Ihana. XD

Eipä Terankaan encoren esittämisperusteet olleet sen paremmat. Niiden kitaristi oli menossa polvileikkaukseen kymmenettä kertaa ja ei kuulemma kannata rullaluistella. Anyway, kitaristi istui, ja laulaja vaan sanoi, että jos bändi lähtee pois, niin se ei pääse enää takaisin, joten esittävät saman tien vielä yhden biisin. Loistavia!

Sitten sunnuntaina oli HB:n keikka. Taktikoitiin Merillan, Jerryn, Roosan ja Annin kanssa niin, että oltiin melkein ekoina siinä odottamassa. Lopulta minä, Merilla ja Jerry jäätiin toiselle puolelle jonoa ja loput toiselle puolelle. Puhuttiin sitten kaikkea tosi jännää siinä ja hytistiin aikamme (odotettiinkohan me siellä kylmässä tuulessa lähemmäs tuntia? tai jotain. Ja Jerry vielä sanoi, ettei tää edes pyri meidän kanssa eteen, vaan menee suoraan maaninkalaisten vakiopaikalle kellon luo oikeaan ylänurkkaan. Sieltä oli hyvä katsoa ko The Rainin keikan aikana jono jätkiä juoksee ympyrää ilman paitoja ja järkkärit juoksee perässä. XD) ja Jerry kertoi muun muassa niiden makuusalissa olleesta cowboy-jätkästä, joka oli tullut ison parisänkyilmapatjan kanssa sinne nukkumaan, ko nää muut olivat nukkuneet ohuilla retkipatjoilla. XD

Ja toisenä yönä Marko oli kuorsannut kai niin paljon, että Jerry ei ollut saanut siinä toisella puolella unta, ja toisella puolella ollut Panukin oli ihan unen pöpperössä pakannut kamat ja hortoillut toiselle puolelle liikuntasalia nukkumaan. XD Aamulla Marko oli vaan ihmetellyt, että mihin se Panu siitä vierestä oli hävinnyt. Ja miksi ihmeessä. :____D

Jerryn jutut oli oikein eeppisiä. Meilläkin oli perjantain ja lauantain välisenä yönä kuulemma jotkut tytöt heti hiljaisuuden jälkeen hihkaisseet kovaan ääneen hyvät yöt kaikille, mutta miulla ei oo mitään hajua ko nukuin kuin tukki.

Mutta tosiaan, siinä jonottaessa hyökkäsivät sitten jonorandomitkin puhumaan. Eka siitä ihan viereisestä jonosta joku jätkä selitti, miten luultavasti takaa aletaan työntää ja tulee eteen kiva paine. Sitten siitä Merillan ja Jerryn takaa kanssa kaksi tyttöä alkoi jotain jutella ja meillä oli oikein hilpeitä juttuja.

Päästiin kyllä kaiken jonotuksen ja tuskan lisäksi eturiviin. ♥ Oltiin kyllä ihan lavalta katsoen oikeassa reunassa, mutta siitä näki hyvin ja pystyi hyvin riehumaan. HB on kyllä joku niin loistava bändi ettei tosikaan. Näin sen nyt viidettä kertaa livenä. Kolmas kerta MNF:ssä ja sitten Nilsiässä ja Siilinjärvellä kerran. Ne on hyvä livebändi. Ja ne julkaisivat siellä uuden singlensä, joka oli kai myynnissä vain sen MNF:n ajan ja nyt miua harmittaa, etten ostanut sitä. Mutta ne veti sen Perkeleitä-biisin siellä, ja se on ihan loistava.

Samoin se aropupu-kitaristi joka veti siellä ympäriinsä. :___D

Sitten tapahtui myös kaikkea muuta ihan überkivaa ja siistiä ja mahtavaa, ja se yhteishenki oli ihan loistavaa! Saattaa myöhemmin tulla lisää juttua kerrottavana, kun tulee mieleen jokin mikä on pakko kertoa. XD

Oli ihan loistavat festarit, kiitos Merilla, Toni ja loput maaninkalaiset sekä kymmenen tuhatta muuta! ♥

Viime viikonloppunakin olin sosiaalinen ja olin abipikkujouluissa baarissa. Oli ihan loistavaa, vaikka en baareista niin hirveästi välitäkään. Baarisosialisoituminen on myös vähän jännää, minä juttelin kaikkien puolituttujen kanssa etc. :---D Olin viihteellä jostain seitsemästä lähtien ja palasin kotiin joskus kolmen aikaan, mutta ei oo mitään hajua kuinka kauan olin valveilla vielä kotona. XD

Sitten lauantaiaamuna ehkä yhdeltätoista, viimeistään kahdeltatoista Noora tulee käymään, ja miulla on ihan armoton päänsärky. Kyllä se sitten siitä lähti ko otin lääkkeen ja pikasiivosin ennen Nooran tuloa, mutta oli vähän lahnaolo. Ois pitänyt juoda vähän enemmän vettä, mitä tuli juotua. Anyway, oli kyllä ihan loistava ilta ja lauantaipäivä.

Näistä nyt vain pikaselityset, pävittelen myöhemmin lisää! Tämä oli nyt kuvaton merkintä, mutta tuskinpa tuo ketään haittaa. Menen jatkamaan edes parin tehtävän verran sitä mikrobiologian tehtävää. : D Siinä on kymmenen tehtävää, ja oon tehnyt joku kolme... Heh heh.

Cya !!

Lentävät letut taivaalla kiitää, tähtien sekaan kilpaa ne liitää

2009-11-02T16:54:00.005+02:00

Täällä sitä ollaan taas, yllätys.

Minulla on tässä oletettavasti aikaa postailla ennen kuin kaveri tulee meseen ja aloitamme hurjan koulutehtävien teko-operaation. Kun koko jakson tehtävät on enemmän tai vähemmän tekemättä, niin jossain välissä tulee väistämättä kiire.

Tuossa äsken kotiin kävellessäni meinasin virnistellä vastaantulijoille oikein leveästi, koska minulle muistui mieleen edellisen postauksen sämpylät ja keskustelu tiistailta; jolloin ylpeänä kerroin parille kaverille, että leivoinpa muuten sämpylöitä. Eikä keittiö edes räjähtänyt. Toinen kaveri heti kysymässä huolestuneena, että ei kai ne palaneet. Ei, eivät palaneet, hyviä tuli!

Jokuista tuntia myöhemmin toinen kaveri:

Minä: "Leivoinpas muuten eilen illalla sämpylöitä~"
Kaveri: "No paloivatko edes?"
M: "No ei, kauniin kullanruskeita!"
K: "Eli raa'aksi jäivät."
M: *lyyhis*

Miten minusta tuntuu, ettei kokkaustaitoihini oikein luoteta? Toisaalta, en kyllä ihmettele, koska oon feilannut asioita, joita kaiken järken mukaan ei edes voi feilata. :_____D

Lemian feilaukset keittiön puolella -lista;

Yksi.

Tästä on aikaa jo varmaan aikakin nelisen vuotta. Olin kaverin luona, ja keksittiin, että voitaisiin keittää teetä. Kipitettiin sitten keittiöön, pistettiin vettä kattilaan, kattila levylle, hella päälle ja mentiin vähäksi aikaa ulos odottamaan, että vesi kiehuu. Unohduttiin sinne, ja jossain vaiheessa ulos leijailee palaneen hajua:

"Paistaako joku makkaraa? o___O"

"..."

"Ei hemmetti, se meidän teevesi! D:"

Pingottiin sisälle, siellä haisi palaneelle ja savua leijaili ympäriinsä. Ei, teevesi ei ollut haihtunut pois, ei, vesi ei ollut edes kiehunut. Kaveri oli pistänyt väärän levyn päälle, ja siellähän se paistinlasta kärvisteli kuumalla paistinpannulla. Hupsis, kaverin äiti ei oikein arvostanut.

Kaksi.

Tästäkin on aikaa jo tarpeeksi monta vuotta, että toivon mukaan kukaan edes ei muista sitä. Tällä kertaa olin kotona tuhoamassa paistinpannua. Katselin pikkusisarusten kanssa jotain telkkarista, ja ajattelin sitten mennä mahani ohjaamana tekemään jotain ruokaa. Paistinpannu oli likaisena, joten ajattelin pestä sen ovelasti kiehauttamalla vettä pannulla ja sillein. No, pistin veden pannuun, pannun hellalle ja jätin sen sinne, kun ajattelin käydä katsomassa mitä sille telkkariohjelmalle sillä hetkellä kuului.

Kuinka ollakaan, unohduin katsomaan telkkaria, ja siellä se vesi kiehui kaikessa rauhassa. Kun viimein juoksin paikalle, levy hohkasi punaisena, pannusta oli kaikki vesi haihtunut ja se näytti hassulle. Sori äiti, taisin just tuhota pannusi. Tänä iltana en taidakaan tehdä ruokaa. Kirjaimellisesti poltin veden pohjaan.

Kolme.

Kuinka moni on on räjäyttänyt mikrokaurapuuron mikroon? En jaksa uskoa, se on joka päiväinen juttu. Se on varmasti taitolaji, mihin ei kovin moni pysty. Tämä tapahtui joskus, kun asuin vielä asuntolassa. Tein puuron ihan normaalisti - mutta räjähdys saattoi johtua siitä, että älykkäänä lapsena pistin sen mikrokuvun siihen päälle.

Sitä puuroa oli joka paikassa! Lautasen päällä, alla, mikrolautasessa, mikron seinässä, katossa... Roikkui jopa siitä mikron oven päältä! D:

Olin muuten se, joka sitä mikroa useimmiten oli pesemässä... *kröhöm*

Ja toki mikroihin on tungettu aina ne perinteiset haarukat ja lusikat, ja sitten pitää sännätä pelastamaan maailma, kun mikro pitää outoja ääniä.

Neljä.

Ranskalaiset perunat. Sellaiset ihan normaalit, mistä ostetaan kaupan pakastealtaasta ja heitetään kotona muutamaksi minuutiksi uuniin ja sitten ne voi syödä. Sellaiset poltin ihan mustiksi _kaksi kertaa peräkkäin.

Tämä on taas asuntola-aikaisia tapahtumia. Ihan normaalisti pistän ranskikset uuniin ja kaikki on ok. Menen dataamaan ja kaveri menee suihkuun. Muutaman minuutin päästä kaveri huutelee suihkusta, että savu haisee ja miun pitäis mennä ottamaan ranskalaiset pois uunista.

Mitä teen? Kävelen ihan ajatuksissani keittiöön, pistän virrat pois ja menen jatkamaan datausta. Kaveri tulee suihkusta ja kysyy otinko ne jo pois uunista.

"............... VOI EI!!" Koko kämppä on ihan mustana savusta, meidän huone ei, koska ovi oli kiinni, juoksen ottamaan perunat pois uunista, ja sieltä oikein lemahtaa sellainen musta savupilvi. Ikkunat ja ovet auki ja eikun tuulettamaan!

Lopulta kippasin ne ihan pikimustat ranskanperunat ikkunasta ulos, ja jokunen niistä tippui alakerran poikien ikkunalaudallekin. Olivat tyylikäs näky valkoisella lumihangella.

Joskus keväämmällä alakerran pojat puolestaan tuulettivat kämppää ja meidänkin asuntoon tuli palaneen hajua. Kaikki kävivät vuorotellen kettuilemassa, että voisin mennä niiden kanssa yhteiselle kokkikurssille. *lyyhis* XD

Viidentenä jokeri.

Tämä ei ole oma juttu, mutta ihan vastakettuiluna kaverille: se poltti leivän pohjaan mikrossa. Leipään tuli musta keskikohta, joka oli halkaisijaltaan varmaan viisi senttiä! Lautasen sai vaikka kääntää ympäri, niin leipä ei lähtenyt mihinkään... Eikä se leipä ollut siellä yhtään normaalia kauemmin.

Ja taas vaihteeksi koko kämppä lemusi ihan hirveälle.

Mutta noin lahjakas minäkään en ole ollut! Joten ei voi Niina enää kettuilla. :___D

Myöntäkää vain, olen aika lahjakas lapsi.

Nyt koulujuttuja väkertämään, ja sitten nukkumaan univelat pois. Viime yön puolentoista tunnin saldo ei ole se kaikkein paras. :---D

Cya !!

Kyllä ennen auringonnousua yöhön katoan

2009-11-01T20:35:00.010+02:00

Se on viimeinkin blogin päivitysaika! Koko viime viikko vain katosi johonkin, vaikka en tehnyt mitään, siksi päivitystä vasta nyt. Ainoa mainitsemisen arvoinen juttu on, että tuli nukkuttua tosi... jännästi. Vähän. kahdesta ja puolesta tunnista johonkin kuuteen ja puoleen. Paitsi viime- ja toissäyönä nukuin jotain kymmenisen tuntia. (Tai pitäisi kai puhua päivästä sillä menin vasta aamulla nukkumaan ja heräsin jonkun verran ennen neljää...) Saa nähdä miten tänä yönä käy, menenkö kouluun nukkumatta ollenkaan... :__D

Okei, etsin kameran tässä välissä! Tässä kertaa ei kyllä ole mitään järkkyhyviä kuvia, mutta ei se mitään.

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä tuli nukuttua hurjat kaksi ja puoli tuntia - ihme kyllä en ollut ihan kuollut koulussa. Koulun jälkeen kävin viimein ostamassa vähän-niin-kuin-talvikengät, jotka on yllättävän hyvät ja lämpimät! Tosin vielä ne on vähän sellaiset 'uudet kengät' -eivätkä ole muotoutuneet hyvin, mutta kai tää tästä. Tiistaiaamuna oli uskomaton fiilis, kun ei tarvinnut varoa lätäköitä tai muutakaan märkää, vain sai kävellä bussiasemalle

huolettomasti pelkäämättä, että kohta sukat kastuvat. 8D Osaa kyllä arvostaa ehjiä kenkiä.

Ei tosiaan mikään paras kuva, mutta kai tuosta jotain kuvaa saa? Ne on miusta tosi kivat~

Ostin myös muuta tarpeellista (kuten Kissafani-lehden, koska siinä on materiaalia opinnäytetyöhön, hammastahnan, käsisaippuan, kissanruokaa) ja sitten rahatkin olivatkin jo loppu. Mikä vääryys.

Maanantai-iltana yhdeksän jälkeen, puoli kymmeneltä tai jotain, sainkin sitten oikean neroleimauksen. Voisin leipoa sämpylöitä! Metsästin ohjetta netistä ja katoin, että kaikkia tarvittavia aineita löytyy. Sitten joskus kymmenen aikaa aloin leipoa niitä. Minä, joka ei osaa leipoa. Yritin muistella, mitä joskus seiskalla oltiin opiskeltu sämpylöiden tekemisestä, ja jälleen fiilispohjalta leivoin niitä.

Yllättävää kyllä - ne eivät palaneet ja niistä tuli ihan hyviä! Ei ehkä mitään makuhermoja kutkuttelevia mestariteoksia, mutta hyviä! Hiivaa olisi voinut laittaa kenties vähän vähemmän, mutta koska miulla oli vain kuivahiivaa, niin heitin sinne vain koko pussillisen. : D Voisin leipoa joskus uudestaankin! Pitää vain ostaa öljyä ja katsoa onko yhä hiivaa jäljellä.

Tosin minä meinasin unohtaa sokerin kokonaan. Kattelin ohjeesta olinko pistänyt kaikki ja sitten "hups, sokeri jäi!" Heitin sen sinne, öljyn perään ja möyhensin. Ihan hyvä tuli. Tosin sitä kuivahiivaakaan en sekoittanut jauhoihin vain veteen, mutta ei kait siinä.

Kuvassa ne näyttää tosi vaaleille, mutta oikeasti ne olivat just sellaisia syötävänhyvän kullanruskeita. : D
Ja minulla niitä tuli kahdeksan kappaletta.

3 dl vettä

7 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

1 rkl sokeria

50 g hiivaa (minä heitin 11g kuivahiivaa)

2 rkl rypsioljyä

Noin puolen tunnin kohotus, ja sitten 225 asteeseen 8-10 minuutiksi.

Keskiviikkona sain kirjoitettua ficin (Matkalla) pitkästä aikaa. Tai paremminkin, pitkästä aikaa valmiiksi, onhan noita jotain keskeneräisiä yritelmiä vaikka muille jakaa --- Anyway, siitä tuli ihan kiva, ja oon aina ylpeä kirjoituksistani, koska oon saanut ne valmiiksi. :__D Julkaisin sen jopa Lafissa (se oli jo torstain puolta). Ja oon saanut jopa yhden kommentin~ ♥ Pitäisi käydä vastaamassa siihen vaikka kohtapuoleen, ko nyt on aikaa ja oikeanlainen fiilis!

Sitten... ei kai sen kummempia, ennen kuin vasta perjantaiyönä - heitin Lafin Yuugille ihan randomisti viestiä, kun se oli postannut viestin Toverinetsintä-topiciin - tosin sen yksärin jälkeen mietin, että oisko pitänyt hakata päätä pöytään, koska se oli niin feil. XD Väsynyt ihminen saa oikeasti ihmeitä aikaan. Yuugikin oli kuulema hieman hämmentynyt sen jälkeen. Anyway, vaihdettiin meset, ja koko eilispäivä me juteltiin. Kellon ympäri. Oikeasti, nyt järkytyn. XD Aloitettiin joskus neljän jälkeen, ja lopetetiin kuuden seutuun aamulla, ko minä lähdin nukkumaan.

Tein minä siinä samalla esimerkiksi koulutehtäviä, ja kalakansio on melkein valmis! Onneksi en palauttanut sitä sähköpostilla about viiden aikaan yöllä, jos opettaja olisi katsonut lähetysaikaa... :__D Sitä oli melkoisen tuskaista tehdä - aloitin sen jo perjantaina aamulla, ja oon tehnyt sitä tässä viikonlopun aikaan yhteensä varmaan nelisen tuntia. Ihan tajuton homma, varsinkin, kun joka paikassa annettiin ristiriitaista tietoa

toisen sivuston kanssa...

Tyylillä: Tulipyrstön pituudeksi on sanottu paikassa yksi: "Jopa viisitoista sentti, mutta akvaariokalat yleensä kasvavat vain 12 cm", paikassa kaksi: "Kasvaa jopa kuusitoista senttiseksi. " Paikassa kolme: "Pituus: 14 cm". Okei hv. D:

Sitten heitettiin Yuugin kanssa typerää läppää siitä, jos akvaarioon laittais kalapuikkoja... Tai jos 30-vuotias parrakas kultakala (ne voi oikeastikin elää niin kauan...) kutois villasukkia KALAPUIKOILLA.

Kalapuikot oli muutenkin selkeesti viimeyön vitsi. XD Ei juma, mihin seuraan minä oon itseni sotkenut? XD Jutut oli välillä sitä tasoa, että... No. Ei se mitään, Yuugi vaikuttaa tosi mahtavalle tyypille, ja oikeasti juttua riitti kellon ympäri, joten mikäs tässä. En valita. Yöunet tosin meni.

Samoin tyyppi tutustutti minut Kalvary-nimiseen bändiin ja --- I like. Tässä bändissä on vain jotain sellaista, että tykkään. Vaikka laulaja (Sinema) laulaa korkealtakin, se ei silti kilju tai ulise korvia riipivästi. Samoin se ääni on sellainen kivan pehmeä, josta miulle tulee mieleen vivahdus Vidoll:n Juista. Tämä bändi vaikuttaa tosi lupaavalle~ Hurr, tykkään tutustua uusiin kivoihin bändeihin.

Kello on jo kymmenen ! Minun pitäis ihan oikeasti mennä nukkumaan, että jakan huomenna raahautua kouluun, mutta jostain kumman syystä ei väsytä, ko heräsin vasta kuusi tuntia sitten. Voisi esim kääntää unirytmin takaisin kohdalleen... :___D Ihmeen nopeasti se voikin vaihtua ihan ympäri.

Ai niin! Közi oli ottanut kissallensa hamsterin kaveriksi... Hamsterin. o__o Tosin kaveri kertoi, että kissan ei tunnista hamsteria saaliiksi, koska sillä ei ole häntää, tms. Aika.. läppä. Tsekkaa itse. :__D

Maata Näkyvissä -festareihinkaan ei muuten ole enää ko vaan pari viikkoa. Hirmu vähän. Hui. Pitääkin kysyä parilta kaverilta onko ne tulossa sinne, ko ois kiva nähdä. Toista oon nähnyt viimeksi maaliskuussa ja toista... kaksi vuotta sitten. Kauhee ko siitä on kauan !

Tämä kuva on otettu lauantaina, joskus kuudelta aamulla, muistaakseni. Aurinko alkoi nousta ja minun oli pakko päästä ottamaan siitä jonkunlainen kuva. Puoli kahdeksalta olikin jo ihan valoisaa, kun viimein menin nukkumaan. Aa, tykkään katsella auringon nousua.

Mutta, cya !!

Vaivoin siirsin kelloni tänään, vielä tunti ja sitten herään

2009-10-25T15:41:00.006+02:00

Täällä taas !

Tänään ensimmäisenä aloin miettiä, että eikös kellot pitänyt siirtää. Tuijottelin siinä kännykkää ja seinäkelloa, kumpikin olivat samassa ajassa eikä väsynmeet aivot jaksaneet tajuta olisiko niitä pitänyt siirtää tänään vai vasta huomenna. Laitoin älykkäänä Niinalle tekstiviestiä: "Paljonko kello on?" :---D Sain ainakin vastauksen.

Mitäs tässä on viime päivinä tapahtunut? Viime postauksen jälkeen tosiaan Veera kävi täällä, asenneltiin Sims kakkoseen tyyliin kaikki lisäosat ja sitten oon myöhemmin pelaillut sitä. :__D Kaiken säätämisen jälkeen lopulta saatiin asenneltua ne, vaikka Veeran veli ei vastannutkaan puhelimeen ja neuvonut meitä (tekniikan ihmelapsia) eteenpäin. Sitten, kun lopulta saatiin se sujumaan, niin se meni nopeasti. Veeralta meni viimeiset junat ja bussit ja se jäi tänne yöksi. Olin aamullakin varmasti tosi kivaa seuraa, kun lagailin vain ja toinen herää ja lopulta lähti. Jaksoin sentään joskus puol yhdeksältä saattaa sen ovelle. Sry. ^^'' Aamukoomapotilas täällä hei.

Iltapäivällä pikkuveli sitten oli tulossa tänne kahden junalla. Kun lähdin asunnosta ulos lähteäkseni veljeä vastaan, törmäsin ensimmäistä kertaa kaveriin, joka asuu tuolla alakerrassa. : D Hiukka random. Vaihdettiin siinä sitten kuulumisia nopeasti, miten kirjoitukset sujui ja sen sellaista. Sitten miun oli jo pakko lähteä pinkomaan kohti juna-asemaa.

Ulkona oli ihan järkyttävä ilma. Tuli jotain lumiräntää, maa oli ihan märkä, minä olin märkä ja ihan siinä valkoisessa aineessa, jota joku voisi lumeksikin nimittää. Sateenvarjokaan ei paljoa auttanut, kun sitä tuli joka puolelta. Välillä piti ravistaa se räntä varjon päältä pois ja matka jatkui. Tuntui vain, ettei pääse ollenkaan eteenpäin. Oli vastatuuli, maa oli ihan märkä ja loskassa sekä liukastelin siellä tennareissani, yritä siinä kiirehtiä ja päästä eteenpäin.

Tennarit ei kyllä ole mitkään parhaat loskakeli-kengät. Ainakaan nuo minun, joissa on molemmissa kengissä pohjassa reiät, samoin siellä takana. :___D Nice. Vesi menee kankaasta ja rei'istä läpi ja kastelee sukat. Ja jos kylmässä maassa seisoo niillä yli kymmenen minuuttia paikoillaan, niin varpaatkin alkavat jäätyä. No, ei voi mitään. Huomenna kenties saan ostettua uudet kengät, mikäli saan rahaa (tosin nekin olisivat toisenlaiset tennarit... hups!).

Pyörittiin hetken aikaa kaupungilla ja käytiin veljen kanssa tsekkailemassa miltä täällä näyttää samalla kun odotettiin bussia. Tatu osti Naruton uusimman osan. Ei todellakaan lähdetty siinä ilmassa kävelemään takaisin kolmea kilometriä, tai Tatu olisi voinut mennä, mutta minä en. :----D Olin jo valmiiksi ihan märkä.

Tatun piti alunperin viipyä vain lauantaihin, eli olla täällä päivä, mutta loppupeleissä se lähtikin vasta sunnuntaina. Lauantainakin käytiin kaupungilla. Veli halusi katsoa löytyykö mistään jotain peliä minkä se halusi. Lopulta löydettiin yhdeltä kirpparilta Harry Potter ja huispauksen maailmanmestaruus kisat (tms.) ja tämä oli ihan onnessaan. Sitten se osti vähän randomilla myös toisen pelin, joka vain näytti mielenkiintoiselle. Yhteensä hintaa tuli hurjat viisi euroa. : D

Sitä huispaus-peliä se sitten ihan innoissaan pelasi, toinen ei toiminut minun koneella, en tiedä toimiko se kotikoneella - ei ole laittanut mitään viestiä.

Tehtiin myös suklaakakku numero kaksi! Samalla ohjeella kuin viimeksi, koska puolet aineista oli vielä jäljellä. Tosin tällä kertaa ei jaksettu tehdä mitään kuorrutetta, ja minä onnistuin polttamaan käteni uunissa. ♥ Koitin onko kakku kypsä, ja nostin kättä liian ylös ja poltin sen siihen uunin kattoon. Jes, lahjakas lapsi. Vieläkin on ekan ja toisen rystysen välissä tuollainen... rupi tai joku. Kaipa se siitä.

Kaiken kaikkiaan tuli hyvä kakku, oli kivaa kun Tatu kävi, ilmakin parani ja yay!

Tuo kuva:

T: "Hei, ota kuva tuosta peilistä! Sitten se heijastaa meidät! 8D"

M: "No otetaan, oon nyt siinä kuvassa! :---D"

Yritti karata.

Kun viimein jäin yksin kotiin, niin pelasin Simssiä. 8D En ole vielä luonut yhtäkään uutta perhettä, vaan hengaan Leutolaaksossa sotkemassa sen asukkaiden elämää. Tavoitteena on vielä saada koko naapurusto sukua keskenään. Muah. Miulla on aina Simsien kanssa kunnon suunnitelmat ja juonittelen kaikkien päänmenoksi jotain. Oon melkein ilkeä. >D Ja muutin yhden randomnaisen vahingossa vampyyriksi. :__D Ei muuten, mutta menin sitten pelaamaan sillä perheellä, niin tajusin, että se todellakin on vielä vampyyri. Lol. : D

Oon jopa heittänyt pari tyyppiä yliopistoon (molemmat menivät siellä kihloihin, hmmhmm) ja ajattelin jopa saada ne valmistumaan sieltä. ikinä ennen ei oo kärsivällisyys riittänyt, yliopistolla on niin tylsää.

Sitten alkoi taas kouluviikko loman jälkeen. Siitä ei kai ole sen kummallisempaa kerrottavaa, sama meno kuin aina ennenkin. Tosin minulla oli tosi lyhyt kouluviikko, kun maanantaina oli itsenäisiä tunteja (= ei koulua) ja perjantainakaan en ollut siellä. Silti se tuntui tosi pitkälle.

Koska Sims jäi koulun ja pitkien päivien takia (koulua 8-16, oon poissa kotoa noin kymmenen tuntia) vähemmälle, voisi melkein käydä verestämässä muistoja! ja pelailla hieman.

No joo, cya!

Missä tuulet puhaltais, sade pilvet poistais

2009-10-15T15:05:00.009+03:00

Ulkona on hyvä ilma, ei pilviä, harmautta, sadetta. Tästä voisi jopa pitää.

Jotain aivan järkyttävää on tapahtunut. Minulla on sosiaalinen elämä. Wut? Normaalisti vaan lagailen päivät pitkät tekemättä mitään, mutta nyt... eihän tässä ehdi edes blogia päivittämään.

Ensin Mao oli täällä sunnuntai-illasta asti, ja lähti eilen. Tänään Veera tulee parin tunnin päästä käymään, huomenna pikkuveli tulee yöksi. Toinen kaveri yritti saada minua baariin perjantaina ja toinen lauantaina. Pikkusiskokin oli tulossa t

änään, tai jotain sellaista se selitti, mutta ei sitten tulekaan.

Tämä on kyllä jännää, minä en ole käynyt kotona johonkin kahteen ja puoleen kuukauteen, mutta pikkusisarukset käyvät täällä suurin piirtei

n vuorotellen. :__D

Mutta Mao !

Vähän oli kivaa. Meidän ruuanlaitto oli kyllä maailman parasta, ja syötiin mitä terveellisimmin. Not. Heti sunnuntai-iltana paistettiin lisää-vain-vesi -lettuja, maanantaina vedettiin laita-vain-uuniin -pitsaa, tiistaina... mitä me edes syötiin tiistaina? Ja keskiviikkona ennen junaan lähtöä lisää-vain-vesi -pastaa. The superkokit täällä hei! Sen lisäksi vedettiin kaiken maailman muita herkkuja kekseistä poppareihin... Tosi terveellistä, jep. Mutta leikittiin me aina aamuisin terveellisyyden multihuipentumaan syömäll

ä vähän niin kuin terveellistä aamiaista.

Maanantaina käytiin kaupungilla ja kirjastossa lainaamassa leffoja. Sitten ostettiin jotain tarvikkeita kakkua varten ja leivottiin se. Edes keittiö ei räjähtänyt, vaikka kumpikaan meistä ei osaa leipoa. Kaiken lisäksi kakusta tuli oikein hieno, ja se oli tosi hyvää. Tosin feilattiin vähän sen valmistusvaiheessa (itse kirjoitin ohjeen, ja sitte

n kumpikaan ei hoksannut noudattanut sitä... mutta ei se ilmeisesti haitannut!), kun heitin sekaan ensin kanamunat ja sitten vasta kuiva-aineet.

Tällainen siitä tuli. Aika hieno, nee?

Ihan murokakkupohjalla (tällainen me metsästettiin);

250 g voita (tai margariinia)

2,5 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoja (alkup. oli perunajauhoja)

3 kpl kananmunia

(175 asteessa about tunti)

Sitten heitettiin ihan fiilispohjalta sekaan melkein suklaalevyllinen Fazerin sinistä ja jonkun verran normikaakaota. Ei mitään hajua paljonko pistin sitä loppupeleissä.

Suklaalevyn viimeiset kaksi riviä sulatettiin ja sekoitetiin sekaan vähän kaakaota; sitten levitettiin ne tuohon kuorrutteeksi ja heitettiin nompparelleja päälle! Nam !

Että terveellisyyden multihuipentuma tämäkin. : D Mutta ainakaan ei ollut lisää-vain-vesi -tasoa! Saa olla ylpeä meistä. :--)

Maanantaina tosiaan meillä oli myös ninja suunnitelma käydä kirjastossa, lainata hyviä leffoja ja katsoa ne. Ok, lainattiinkin niitä ja kaikki meni hyvin siihen asti, ko oli tarkoitus alkaa katsoa niitä. Yhdessäkään kotelossa ei ollut levyjä. Ei oo todellista, miten kumpikaan ei tajunnut sitä siellä kirjastossa? Lainattiin lainausautomaatilla, niin ei tietenkään kukaan antanut niitä meille. 8D Feilausten sarja vain jatkui. Ainakin eletään vielä monta vuotta niillä nauruilla.

Tiistaina sitten vaan taas käveltiin se hurja kolmen kilometrin matka keskustaan kysymään kirjastotädeiltä saataisko me tällä kertaa ne leffatkin pelkkien koteloiden lisäksi. :---D Oli se vähän eeppistä ja se kirjastotätikin nauroi meille. :___D No, mutta saatiinpas kaikki neljä DVD:tä sitten lopulta!

Sitten me katsottiin Turles-jaksoja Youtube:sta. "Päheet hatut !" Ihan loistava! 8D Mickey on paras!

Lopulta päästiin katsomaan niitä leffojakin.

Eka leffa oli joku random Jules ja Jim. Kertoi jostain about ensimmäisen maailman sodan ajasta. Jos muistan oikein, niin Jules oli saksalainen ja Jim ranskalainen. Sitten siinä oli ranskalainen nainen (yksi kolmesta päähenkilöstä) jonka nimeä en muista. :---D Mutta oli vähän jännää katsoa leffaa ranskaksi. Oon tottunut vain suomen lisäksi englantiin ja japaniin, niin tämä oli sitten ranskaksi. Tosin koko leffa oli ihan outo. Noi miehet olivat parhaita kavereita, ja nainen meni lopulta naimisiin sen saksalaisen miehen kanssa. Mutta sitten se kai rakastikin sitä ranskalaista. Lopulta ne kaikki asuivat jossain keskellä korpea maalaistalossa sen avioparin lapsen kanssa. Ei oikein tajuttu sitä leffaa, se oli ihan kumma ja outo.

Tuomio: "ei enää ikinä katota mitään ranskalaisia leffoja!"

Seuraava leffa. Cyrano de Bergerac.

"Hei, tämänkin kieli on ranska! D:"

"Ei oo totta. D::"

Mutta kaikista ennakko-odotuksista huolimatta se oli loistava! Sekin sijoittui jonnekin menneisyyteen. Kaikki puhuivat enemmän tai vähemmnä runomitassa. Se päähenkilö, herra Nenä (ei koskaan muistettu sen nimeä, mutta se on tuo Cyrano-heppu), oli mukamas ruma, eikä hänen rakastamansa nainen voisi koskaan häneen rakastua. Hänellä oli vain suuri nenä, vaikka osasi puhua todella hyvin, ja oli mitä fiksuin mies. Nenä vaan haittasi kaikkea. Serkku, mihin Nenä oli rakastunut, rakasti kuitenkin toista miestä, eikä koskaan arvannut Nenän rakastavan tätä salaa. Tämä serkkutytön rakastama mies oli kuitenkin vain komea, mutta ei osannut puhua eikä kirjoittaa hyvin, siispä Nenä ja tämä yhdistivät voimansa. Nenä kirjoitti kirjeet, ja serkku luuli sen toisen (jonka nimeä en nyt muista) kirjoittavan ne ja rakastui siihen oikein kunnolla.

Normaalia suhdesoppaa, ehkä. Mutta Nenä on niin loistava tyyppi, että tämä kannattaa katsoa!

"Hei, se puhuu murretta! : O"

"Moa?! D8"

"Yksi meistä!! 8---D"

Tuomio: *Peukku ylös.*

Kolmantena katsottiin joku japanilainen anime Kai Doh Maru. Ja se, jos mikä, oli kumma. Kotelossa pituudeksi sanottiin 80 minuuttia, mutta ei se kestänyt ko vain 40 minuuttia. Yritettiin katsoa, jos se olisi vaikka kahdessa osassa tai jotain... mutta ei löydetty puuttuvaa 40 minuuttia. Jopa takakannessa selitettiin enemmän ko siinä leffassa tapahtui, kaikki jäi ihan auki ja oli kummaa. Tämä oli hämy. o___Ô

Tuomio: "Missä ihmeessä on se puuttuva 40 minuuttia!"

Neljäntenä katsottiin Silmänkääntäjä.

Minä olin nähnyt sen jo parikin kertaa, ja ajattelin sivistää Maoa sillä leffalla. Joskus kun saisin sen itsellenikin. ♥ Siinä illusionisti Eisenheim tekee taikojaan, sen rakastettu murhataan ja itse keisaria vastaan näyttää olevan tehty salaliitto.

"Mikään ei ole sitä miltä näyttää."

On aivan älyttömän hyvä ja ovela leffa. Kannattaa ehdottomasti tutustua. Tämä tuli TV:stäkin tässä joku aika sitten. Ihan paras. Maokin tykkäsi. >:---)

Sitten me myös katsottiin/kuunneltiin kaikkia ihme biisejä Youtubesta. Tyylillä jotain Poptarsista tuttujen Janen ja INDX:n... Ja Idols-kausien niitä niiden yhteisbiisejä ja lopulta minä muistin sen W-inds.n version Tuulet puhaltaa -biisistä. Sitä sitten metsästettiin ja jouduttiin kuuntelemaan vahingossa vaikka mitä ihmisten tekemiä kamalia covereita ko vähän eksyttiin Youtuben ihmeellisessä maailmassa. :__D

Kaiken kaikkiaan en edes muista mitä kaikkea tehtiin, mutta oli tosi kivaa, että nähtiin Maon kanssa pitkästä aikaa. ♥ Oli esim. mukavaa ja ihanaa ja Mao on purr!

Hetkinen, nythän mä vasta hokasinkin, että kello on jo yli neljän. Ehkä tunti menee, niin Veera on tällä suunnalla. Ois ehkä ihan ok alkaa näyttää ihmiselle ja tiskata ja siivota. : O Miksi minulle aina tulee kiire? :___D

Cya !

Koko päivä soitellaan ja svengaillaan, kun junaa odotetaan

2009-10-11T17:55:00.006+03:00

On ollut ihan harvinaisen lagaava päivä, koska olen vain odottanut, että Maon juna tulee ja nään sen. Vielä melkein kaksi tuntia odottamista, ei jaksa!

Miun unirytmi on muuttunut viime päivinä ihan kummaksi. Tai siis, se on normalisoitunut. Yleensä oon nukkunut pitkälle päivään ja mennyt nukkumaan joskus aamuyöstä, mutta nyt se on oikeasti kääntynyt niin, että oon nukahtanut jo puolilta öin ja heräilen ihan itsekseni seitsemän maissa aamulla! Mitä ihmettä? En minä ole mikään aamuvirkku. : D

Tänäänkin heräsin seitsemältä sammuttamaan koneen (koska illalla aloin latailla uutta päivitystä meseen, ja en jaksanut odottaa sitä, niin menin nukkumaan) ja tuli siinä puolisen tuntia valvottua dataillen ja jotain tehden. Sitten menin takaisin nukkumaan ja nousin taas kymmenen aikoihin, vaikka kello soisi vasta puoli yhdeltätoista...

Mielenkiintoista, mielenkiintoista.

Aamun sitten käytin siivoilemiseen, tai lähinnä imuroimiseen. Minulla onkin perjantailta otettu kuva tästä kämpästä, ihan kamalassa kunnossa. XD Voisi melkein ottaa 'jälkeen siivouksen' -kuvankin. :----D

Kuten huomaa, asunto ei ole kovinkaan hehkeänä. : ( Oikeastaan, tuo näyttää vieläkin sekaisemmalta, kuin minä se oikesti oli. Tuo musta möykky pöydällä on kissa. Musta möykky lattialla on kissan sohvan päältä pois riehuttu viltti. Matotkin on sekaisin (vaikkakin ihmeen suorassa kuvanotto hetkellä), koska kissa juoksee ympäri kämppää ja tuhoaa kaiken edeltään. Mokomakin. Kissahan se täällä sotkee enkä minä. o_Ô

Tälläistä täällä kuitenkin on suurimman osan ajasta, yllätys! Kuvan kummalliset pisteet johtuvat likaisesta (...) kameran linssistä. :__D Musta möykky lattialta on siirretty takaisin sohvalle, matotkin ovat suorassa ja tavarat tungettu kaappeihin ja hyllyihin. :--D Musta möykky ikkunalaudalla ei tällä hetkellä ole kuin pehmokissa, oikea oli sängyllä. Lattialla oleva juttu on kissan lelu. Muutenkin täältä löytää lattioilta mitä kummempia juttuja, kun kissa löytää niitä jostain ja levittelee. Taas voimme päätyä tulokseen, että kissa on syypää kaikkeen. Ottaisiko joku kissan? :--)

(Otin toisestakin kulmasta kuvan, tuolta parvekkeen oven luota, se oli varsin mielenkiintoinen, kun kissan silmät loistivat keltaisina/vihreinä, samoin laukussa roikkuva heijastin. :--D)

... Sitten imuroinnin / siivoilun jälkeen yritin vähän tappaa aikaa lukemalla (ikuisuusprojektina Viktor Hugon Kurjat) ja yleensäkin hengailemalla ympäriinsä, mutta odottavan aika on pitkä.

Yritin jopa katsoa siinä An cafen albumin mukana tullutta DVD:tä, mutta se ei oikein toiminut. Tai siis, kuva näkyi ja joo, kaikki meni hyvin --- mutta ääntä ei kuulunut. Wut? Ja kyllä, äänet olivat päällä. Katsoin toista DVD:tä, ja sekin toimi ihan oikein, joten miksi tämä ei? En ole tekniikan ihmelapsi, enkä osaa ratkaista tätä vallan kamalaa pulmaa. Missä tekniikan ihmeet ko niitä kaivataan?

Ei kai tässä muuta, jännittää. Puolitoista tuntia, niin voin lähteä ulos ja kävelemään kohti juna-asemaa. Mao. ♥

Jännää. Hurr. : D Nähtiin viimeksi kolme kuukautta sitten Aconissa. khihih !

Hurrhurrhurrhurr~ Okei, meen pois.

Cya !!

Pohjoinen tuuli puhaltaa, riisuu mielen vaatteistaan

2009-10-09T18:06:00.016+03:00

Eilen oli hieman mielenkiintoinen päivä.

Tulin koulusta kotiin siinä pari minuuttia yli viiden, ruokin kissan ja nukahdin. Varttia vaille kuus joku ihme nainen soittaa, ja kysyy onko "kodin isä tai äiti paikalla". En sitten väsyneillä aivosoluillani saanut vastattua kuin yksinkertaisen eioo:n (hmm, asun omassa asunnossa?). Tämä on ok, ja sitten suurin piirtein länttään luurin korvaan ja nukahdan uudestaan (tarkoitus oli vain lepuuttaa silmiä hetki).

Puolilta öin heräsin uudestaan, olikohan se kakskyt yli, olin muutaman minuutin hereillä. Tyylillä ruokin kissan uudestaan ja vaihdoin yövaatteet ja nukahdin taas uudestaan. XD

Tänä aamuna Jaska sitten kynsii miut hereille vähän ennen puolta seitsemään, onneksi. Miun puhelimessa on asennettu sellainen automaattinen herätys jokaisena arkipäivänä 5.15, mutta tästä päätellen se ei toimi. Ei ihme, että välillä nukun pommiin, ko herätyskello pettää minut. Oon yleensä nyt joka ilta varmistanut, että se on päällä (eli suomeksi asentanut siihen ajan aina uudestaan, ihan vain varmuuden vuoksi, että se herättää). Sitten miulla on toinen kello soimassa puoli seitsemältä, että varmasti nousen.

Tuon puoli seitsemän kellon unohdin jostain kumman syystä laittaa eilen herättämään, joten tänä aamuna miulla ei ollut Jaskan lisäksi herätyskelloa. Ja silti selvisin bussiin ja kouluun! Vähän miulla on paras kissa. ♥

Tänään sitten koulussa puhdistin akaattikotiloiden terraarion. Hyh, ei oikein noi limaiset ja niljaiset herpit inspaa minua. D: Kaiken lisäksi, ko ne oli puhdistuksen ajan uimassa vesiastiasta, niin eikö nämä kaikki yritä kiivetä sieltä pois ja valloittaa maailman? Vähän väliä joku oli sanomassa miulle miten minun ötökät karkaa... -.- Siinä sitten juoksit kesken työn tökkimään ne takas sinne astiaan. Söpöä. Tosi.
Kaveri: "Eikö ne huku tuolla vedessä? o_Ô"
Minä: "Ei ilmeisesti. -.-"
K: "Kovasti se yrittää, mutta millään eivät huku! >D"
M: "Reps. : D"

Lopulta sain siivottua sen terran, eivätkä akaattikotilot karanneet. Ihan hyvä saavutus.

Sitten suoraan galleriablogista;
(kello 15.12)

Kylläpä elämä on kovaa.

Äsken olin viimeinkin jaksamassa lähteä pyykkituvalle pyykkäämään. No, sittenpä vilkaisen kukkaroon, että kettu: minulla ei oo euron kolikkoa. Oli vaan kaksieuroinen ja hiluja. Sitten vaan kauppaan palauttamaan tölkkejä ja vaihtamaan rahaa.

Ninjana suunnitelmana oli vaihtaa kahden euron kolikko kahdeksi euroksi, ja hilut vielä kolmanneksi. MUTTA UNOHDIN. Ne hilut nimittäin. Tölkit ja kaksieurosen muistin. Huono muistisuuden kuningas täällä hei!

Sitten, kun vihdoin ja viimein pääsen EURON kolikkojen ja pyykin kanssa pyykkituvalle SIELLÄ JUMALAUTA ON JONKUN MUUN PYYKIT. Koneessa. Ja kone ei oo päällä. Hetken tuumailtuani yritin käynnistää koneen. No, ei käynnisty. Se idiootti ei selvästi oo tajunnut laittaa sitä euroa boksiin. D:

*hakkaa päätä seinään*

Lopulta sain kyllä pyykättyä, mutta meni puoli kahdeksaan. Ja se edellinen ei ollut edes lopulta pessyt niitä pyykkejään, ko pesuaineet oli vielä lokerossa... Hilpeää. :---)

No mutta, loppu hyvin, kaikki hyvin.

Jotenkin miusta tuntuu, että minulla on ihan j ä r j e t t ö m ä n tapahtumarikas elämä. :___D

Cya !!

Ps. Bloggausideoita/juttuja/aiheita saa heittää ~

Ja sadepisaratkin maistuu makeilta

2009-10-07T17:20:00.010+03:00

Hyi miten kylmä, harmaa ja sateinen päivä on ollut ! Aamullakin bussiasemalle kävellessä hyvä ko eteenpäin pääsi. Satoi jotain lumiräntää, ja sen lisäksi vielä tuuli niin kamalasti, että tyyliin pääsi yhden askeleen eteenpäin, niin joutui kolme taaksepäin! Sitten sateenvarjokin meinasi lentää tuulen mukana poispois tai vähintään kääntyä ympäri. Ei yhtään hauskaa minusta. : (

<- Meiningillä, että haluan eilisen auringon takaisin. Eilen oikein yllätti se ihmeellinen valoilmiö, että hyvä kuin kukaan edes tunnisti mikä ihme se oli!

Tuosta kuvasta tosin ei parhalla mahdollisella tavalla näy se hurja aurinko, kun se ehti mennä talon toiselle puolelle, pyh.

Mutta selvisin bussiin ja kouluun. Vaikka olisi niin tehnyt mieli vain nukkua ja jäädä kotiin. Mitä kaikkea oiskaan missannut, jos oisin jäänyt kotiin. Jälkiruokana oli vaniljakastiketta ja mustikkakukkoa! : O Herrkkua ! ... tosin, tällä kertaa oli pakko myöntää, että lukion mustikkakukko on amiskaa parempaa. Yleensä se menee aina niin päin, että lukiolla ollessa dissataan kaikki sen ruuat ja halutaan vain takaisin amiskalle. :___D Kerrankin kävi toisin päin.

Onneksi en jäänyt kotiin. Sain hyvää jälkiruokaa ja lukio-opinnotkin vähän selkisi. Ja tietysti kastuin vähän, palelin, melkein myöhästyin ensimmäiseltä tunnilta, nukahdin viimeiselle ja likasin kengät iltapäiväbussiin juostessa, kävelin tuulessa kotiin, koska toinen bussi karkasi suoraan nenäni edestä. :--)

Se oli se päivän ei-niin-kiva osuus.

MUTTA.

Kun viimein olin raahustanut kotiin asti, ja suunnitelmana oli vain mennä talviunille ja herätä

vasta ensi kesänä, minä näin sen. Siellä, värikkäiden mainoksien alta pilkisti paksu, valkoinen kirje kuori. Hyvin teipattu sellainen. Puolet kuoresta teipissä. Mutta sen päällä luki Levykauppa Äx... Hurr ! Miun An Cafen levy tuli viimeinkin !!

BB Parallel world !

Just soi nimikkobiisi ja se on aivan überkiva. ;__; Fiilistelen täällä ihan täpöllä mukana. Ai minäkö Antikku-fani? Not. :---)

Hurr~

Päivän kiva juttu osa kaksi!

Miun kaveri aka Candyholic, Candy... millä nimellä sitten kulkeekaan, piirsi Yuun (Matenrou Operasta). Hurrpurr, se kuva on mielettömän hieno. :---) Vitsit, ko osaisi itsekin piirtää jotain muutakin kuin vinon tikku-ukon. En osaa edes viivottimen kanssa tehdä suoraa viivaa, ja sitten toiset taiteilee tuollaisia ihmisen-näköisiä ihmisiä, onko reilua, onko? : D No, mutta pääasia, että kuva on upea ja kaveri on hyvä piirtäjä. (:

(Ja mikä parasta, kuva on omistettu miulle.)

Päivän kiva juttu vol kolme!

Olen taas askeleen lähempänä pääsyä Maata Näkyvissä -festareille. Tänään nuorisotyönohjaaja lähetti miulle osallistumiskortin ja 'retkikirjeen'. Ne vaan palauttamaan ja laskemaan päivä festareille! Kaiken lisäksi Eve on varmaan tulossa sinne ykdeksi päiväksi, ja ois tarkoitus miittailla. Ois hienoa nähdä sitäkin ötökkää about puoleen vuoteen. Viimeksi Antikun Pakkahuoneen keikalla.

Miulla on ollut loppua kohden aina vain mukavampi päivä. ☺

Cya !!

Ja viimein syksy hiipi seuraksemme

2009-10-05T17:05:00.005+03:00

Tänään oli kerrassaan hehkeä koulupäivä. Tuli nukuttua hurjat kolme tuntia, eli olin varmasti oikea virkeän oppilaan perikuva. Kaiken lisäksi olisin nukkunut taas vaihteeksi lahjakkaaksi pommiin, jos Luna ei olisi sattunut heittämään aamulla miulle viestiä. :__D

Bussiasemallekin tulin ajoissa, vaikka lähdin ehkä vähän myöhässäkin kämpiltä kävelemään. Yleensä olen tullut asemalle sillä lailla, että kävelen vain bussiin sisään, istun hetkeksi ja sitten jo lähdetään. Joten ei liene yllätys, että hämmästyin kun bussi ei sitten ollutkaan laiturilla minua odottamassa. "Oonkohan minä myöhässä vai ajoissa... D:" No, onneksi olin ajoissa. Ehdin jo säikähtää, koska yleensä oon aina tyylikkäästi myöhässä joka paikasta. :---D

Oon muuten ihan varma, että tänä viikonloppuna se syksy viimein tuli. Että perjantaina oli vielä kesän viimeisiä henkäyksiä, mutta nyt nekin saivat kyytiä ko koko viikonlopun vaan ilmastoinnissa ulvoi ja ikkunat kolisivat tuulesta. ... Tämä on vähän aavemainen asunto. : (

Tämä kuva on otettu miun parvekkeelta. :---D Olen oikea luontokuvaaja, vapiskaa! Mitä sitä suotta rämpimään pusikoissa ko tämä kerran näinkin onnistuu...

Tuo lehdetön puu tuossa keskellä, oon niin satavarma, että perjantaina siinä oli vielä lehdet. Se sitten päätti kerralla varustautua talveen ja tipauttaa kaikki lehdet kerralla. Samoin aamulla, ko kävelin bussiasemalle, niin koko katu oli täynnä lehtiä. Vaahteran lehtiä varsinkin. Ne olivat märkiä ja vähän jäässä ja rapisivat kun tallustelin niiden päältä. Vähän ne olivat nätti näky, tummaa asfalttia vasten paljon keltaisia vaahteran lehtiä. ♥ Vaahteran lehdet taitaa vaan olla se perussyksyn tuntomerkki.

Mutta en tykkää tästä vaiheesta syksyä, en ollenkaan. Oon vaan palellut koko päivän, ja tulin jopa bussilla kotiin keskustasta koulun jälkeen, ko tärisin vaan kylmästä. o.o En tajua ! Vielä pari vuotta sitten kuljin johonkin tähän aikaan tyyliin t-paita päällä (tai ehkä minulla oli jo myös huppari), mutta nyt miulla on kunnon vuorautumiset ja silti jäädyn. Vanhoja luita kolottaa. Ikä ei tule yksin. : (

Minulle tulee kylmä jo vaan katsoessakin tuota kuvaa, oikeasti. Kädet on edelleen ihan jäässä, vaikka yritän vetreyttää sormia vimmatulla naputtamisella. :-----------D Ainoastaan sylissä on lämmin, kun kissa makaa ja kehrää siinä. Purrkurr!

Mutta tämä harmaus ei ole kivaa.

Aurinko saisi jo tulla takaisin ! En oo harmauden kanssa oikein hyvissä väleissä, tykkään enemmän valoisista vuodenajoista.

Se siitä, nyt sormet muuttuvat sinisiksi, joten on kai pakko lopettaa.

Cya !!

Ikuisuus on helppo saada hetkeen mahtumaan

2009-10-04T21:01:00.002+03:00

Miten minusta tuntuu, että olen rekisteröitynyt suurinpiirtein jokaiseen paikkaan? Blogejakin löytyy peräti kolme (tai oikeastaan neljä, jos Myspace yritelmä lasketaan mukaan. Ei kun viisi, jos Gallerian blogikin otetaan), mitä minä oikein edes teen näillä kaikilla? o__Ô Kyllä, ihmiset sanovat puheliaaksi, mutta onko tämä nyt oikeasti ihan fiksua. :--D

Olen stalkkaillut ihmisiä täällä jo ikuisuuden, ja hieman pienemmän ikuisuuden olen ollut rekisteröityneenä tänne, koska alun perin halusin tehdä tästä blogin, jossa julkaista epämääräisiä tarinoitani. Mutta tämä ei vastannut odotuksiani (kuten muotoilut eivät toimineet kuten halusin), joten sekin siirtyi LiveJournaliin. Sitten minulle jäi tänne blogi ilman varsinaista tarkoitusta, mitä siis tehdä?

Jospa heitän pallon sille, joka sattuu tänne joskus eksymään? Kuulostaa suunnitelmalta. *ninja*

Kerro siis, jos haluat minun kertovan jostain ilman sen suurempia vakavia ja syvällisiä tarkoituksia. Tai jos sinulla on idea mitä minä teen tällä blogilla, niin kerro se, jooko? Jos oikein kauniisti pyydän? c(:

Haluatko kuulla mitä idiootti-kissani tänään teki? Entä palatko suorastaan halusta tietää mitkä kolme asiaa kulkee aina mukanani, kun poistun asunnon ulkopuolelle? Kysy, niin saat vastauksen. :--D Kamerallekin voisi joskus antaa töitä, raukka ihan masentuu joutuessaan olemaan "kirjahyllyssäni" 24/7...

Ok, matkaan käy !